MITÄ TUTKIMUS SANOO TIETOISEN LÄSNÄOLON HYÖDYISTÄ:

Tietoinen läsnäolo on yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, tehokkaampaan oppimiseen ja parempaan keskittymiskykyyn (*1). Se lisää myös tunneälyä ja empaattisuutta. Ihmiset, jotka ovat valmentaneet omaa mieltään ja tehneet tietoisen läsnäolon harjoituksia yli 5 vuotta, ovat biologiselta iältään keskimäärin 12 vuotta nuorempia kuin heidän kronologinen ikänsä” (*2).

Tietoisesta läsnäolosta käytetään myös termiä tietoisuustaidot. Niillä tarkoitetaan kykyä olla aktiivisesti hereillä. Sen avulla tunnistamme tunteemme, ajatuksemme ja mielenmallimme, ja olemme kyvykkäitä päästämään irti niistä, jotka rajoittavat toimintaamme (*3). Läsnäolevina olemme avoimia uudelle tiedolle ja monille eri näkökulmille yhden ja totutun sijaan (*4). Tietoinen läsnäolo on opittavissa oleva taito, kuten pianonsoiton oppiminen tai hyvän kämmenlyönnin hallitseminen tenniksessä (*5). Se on vastakohta automaattipilotille, jossa reagoimme totuttujen mallien mukaisesti. Automaattipilotin toimiessa olemme puoliksi hereillä ja toimimme automaattisten mallien mukaisesti. Monesti olemme kuin unissakävelijöitä suorittamassa omia toimiamme ilman että olemme oikeasti tietoisia siitä, mitä tapahtuu ympärillämme. Itse havahdun monesti, että olen ollut toimittamassa esimerkiksi aamutoimia, ja jälkeenpäin miettinyt, että tuliko ne hampaat pestyä vai ei. Joskus kadottelen myös tavaroita. Silmälasini ovat hyvä esimerkki. Monesti etsin niitä joka paikasta, enkä löydä niitä mistään. Jonkin ajan kuluttua saatan havahtua siihen, että lasithan ovat päässäni.

Tietoinen läsnäolo on samaan aikaan hereillä olevaa valppautta, mutta myös nautinnollista tässä hetkessä elämistä ja siitä nauttimista. Jos emme ole läsnä, elämme elämäämme kuin katsoisimme elokuvaa aurinkolasit päässä tai kuuntelisimme lempimusiikkiamme korvatulpat korvassa. Jos haluamme itse olla ohjaamassa reaktioitamme, meidän pitää olla läsnä elämässämme. Tietoisella läsnäololla pystymme vaikuttamaan päivämme kulkuun. Herätessäsi monesti ensimmäinen ajatus tai tunne aiheuttaa automaattipilottimaisen reaktion joka ohjaa koko päiväsi kulkua. Olemalla tietoinen tästä, pystyt hyväksymään ensimmäisen ajatuksesi ilman automaattipilotin käynnistymistä. Se on hyväksyvää läsnäoloa ilman omien ajatusten ja tuntemusten tuomitsemista.

Läsnäoloa voit harjoittaa joko muodollisesti tehden erilaisia läsnäolon harjoitteita tai sitten voit harjoittaa sitä tavallisissa arkipäiväisissä tilanteissa. Voit olla muun muassa tietoinen syödessäsi, kävellessäsi tai kavereidesi kanssa keskusteltaessa. Ole läsnä ja keskity täysillä siihen, mitä olet tekemässä. Tarkkaile omia ajatuksiasi ja tuntemuksiasi, kun teet erilaisia asioita. Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa vaikka työpaikalla sulkien puhelimesi hetkeksi ja keskittymällä hengitykseesi viiden minuutin ajan. Tämä on nykyään erittäin suosittu tapa esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa vähentämään ihmisten stressiä kiireisen työpäivän aikana ja lisäämään omaa energiaa, luovuutta ja keskittymiskykyä. Monella työpaikalla on nykyään erityiset rentoutumishuoneet oman mielen valmentamista ja läsnäolon harjoittamista varten. Huomaa kuitenkin, ettei läsnäolon harjoittelussa ole kyse sellaisesta rentoutumisesta, jossa nukahdat harjoituksen aikana. Kyse on ennen kaikkea heräämisestä ja energisoitumisesta.

1. Tietoisen läsnäolon harjoite

Istu tasapainoisessa asennossa selkä suorana. Voit myös maata sängyllä, mutta jos sinulla on taipumus nukahtaa, on parempi istua. Sulje silmäsi ja tule tietoiseksi hengityksestäsi. Tunne, kuinka ilma virtaa sisään keuhkoihisi ja tunne, miten se virtaa sieltä pois. Tunne jokaisella kerralla miten keskittyminen hengitykseesi rentouttaa sinua ja mieltäsi. Voit muutaman kerran toistaa mielessäsi: ”Tulen rauhallisemmaksi ja rauhallisemmaksi”. Yritä olla läsnä ja tietoinen hengityksestäsi. Voit laskea jokaisella sisään-ulos -hengityksellä yhdestä viiteen ja aina saavuttaessasi viiden, aloittaa laskemaan taas alusta. Tee tätä harjoitusta 5 minuuttia ja tunnet kuinka pystyt paremmin rauhoittamaan mielesi. Älä tuomitse itseäsi, vaikka mielesi vaeltaa aluksi ja on rauhaton. Moni luulee, että harjoitus on epäonnistunut jos mieleesi tulee häiritseviä ajatuksia. Se ei pidä paikkaansa. Se tapahtuu alussa kaikille. Anna ajatusten mennä, tarkkaile niitä hetken ja päästä sitten niistä irti. Sinnikkäällä harjoittelulla kehität mielesi kykyä hiljentyä. Jos mielesi vaeltaa, hyväksy se ja palaa takaisin keskittymään pelkästään hengitykseen.

 

Viitteet:

(*1) Grant, A & Greene, J. 2004. Coach Yourself. Momentum.

(*2) Wallace, A. 2008. Julkaisematon luento. Happines & causes seminaari. Sydney.

(*3) Silsbee, D. 2004. The Mindful coach. Ivy River Press.

(*4) Langer, E.J. 1989. Mindfulness. A Merloyd Lawrence books.

(*5) Fredrickson, B.L. Positivity, Crown Publishers 2009