Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla


2 kommenttia

Sonja Strömsholm: ”Kun mikään muu ei auta, auta muita”

love_prison-wideOlin toissa sunnuntaina brunssilla ystäväni Mikko Jaatisen kanssa. Mikko on sellainen tyyppi, että jos hänet kerran tapaa, häntä ei koskaan unohda. Mikko on valoisa ja voimakas persoona. Hänellä on myös mieletön kyky nostaa muita ja auttaa toisia kukoistamaan. Mikon seurassa tunnen välittömästi itseni ainutlaatuiseksi ja hyväksi ihmiseksi.

Mikon seurasta inspiroituneena innostuin kertomaan hänelle oivalluksen, jonka sain joululomalla. Olin nimittäin kokenut monta päivää selittämätöntä riittämättömyyden tunnetta, väsymystä ja jopa masentuneisuutta. Mikään ei oikein tuntunut miltään ja lopulta halusin vain olla yksin. Koin, että olen tarpeeton ja huono. Aloin lopulta pääni sisällä syyttää tästä muita: “Miksi minun työpanostasi ei koskaan huomioida tarpeeksi? Miksi minun pitää aina olla se, joka soittaa porukan kasaan lauantai-iltaisin, jotta ylipäätään mitään tapahtuu? Miksi kukaan ei laita minulle ilahduttavia yllätystekstiviestejä tai kerro minulle ääneen, että olen ihana?”

Ajattelin, että ehkä minun pitää alkaa vaatia itselleni enemmän kunnioitusta, huomiota ja kannustusta. Että muuten en jaksa. Että en aina halua olla se, joka antaa. Tarvitsenhan itsekin vaikka mitä!

Vietin viimeiset lomapäiväni yksin hotellihuoneessa Oulun Radisson Blu:ssa, ja minulla oli ihanasti aikaa vain itselleni. Tuolla huoneessa 607 katsoin keskellä yötä Youtubesta ystäväni Esa Saarisen luentoja. Yhtä systeemiälyä käsittelevää puheenvuoroa katsellessani tajusin yhtäkkiä, että mitä kaipasin noina synkkinä hetkinäni, ei ollutkaan pelkkä itselle saaminen. Oikeasti koinkin vajavuutta oman rakkauteni antamisen ja näyttämisen suhteen. Oikeasti halusin edelleen antaa enemmän. Niin kuin kollegani Frank Martela sanoo: “Elämän merkitys on se, että tekee itselleen merkityksellisiä asioita siten, että tekee itsestään merkityksellisen toisille ihmisille.” Molempia puolia tarvitaan. Olin kyllä lomalla päässyt toteuttamaan itseäni, mutta aitoa merkityksellisyyden tuottamista muille en ollut elänyt vahvasti todeksi pariin viikkoon.

Kirjoitin hotellihuoneen muistilehtiöön: “Aina kun olet masentunut, kysy itseltäsi: miten voisin antaa enemmän?”

Itselleen hyvin ominaisella tavalla Mikko kuunteli juttuni loppuun intensiivisesti ja eläytyen. Hän teki muistiinpanoja muistikirjaansa, katsoi minua pitkään hiljaa hymyillen ja alkoi sitten avata minulle upeaa johtamisfilosofiaansa. Mikko rakensi oivallustani edelleen. Hän sanoi, että monesti johtajan tehtävän ajatellaan olevan työn sujuvan tekemisen ja yksilön potentiaalin realisoitumisen mahdollistaminen. Mutta mitä jos johtajan tehtävä olisikin, paitsi auttaa muita kukoistamaan, luoda jokaiselle yksilölle sellainen vuorovaikutusympäristö, jossa kaikki nostavat toisiaan? Luoda ympäristö, jossa toisten nostaminen on mahdollisimman helppoa ja kannustettavaa. Mitä jos synnyttäisimme omalla toiminnallamme yhteisiä, itseään ruokkivia positiivisia kehiä, joissa kaikki kasvavat yhdessä suuremmiksi, kuin mitä yksilön yksin olisi ikinä mahdollista?

Samalla tavalla elää ja opettaa myös hyvä ystäväni Emilia Lahti, joka puhuu turvallisten tilojen luomisesta. Jokaisella meillä on uskomaton voima joko avata muille mahdollisuus olla jokaisessa hetkessä rauhassa ihana oma itsensä tai sitten estää sitä. Meillä on valtava voima avata muille ovia tai sulkea niitä, kuten hän usein sanoo.

Huomenna on jälleen ystävänpäivä. Mitä jos et tänä vuonna ostaisi sitä perinteistä suklaarasiaa tai alusvaatekerrastoa, vaan päättäisit luoda ystävillesi ja kanssaihmisillesi uskomattoman rakkauden taikapiirin, jossa on kaikkien on hyvä olla?

Voit vaikka aloittaa kysymällä enemmän kysymyksiä asioista, jotka ovat oikeasti toiselle tärkeitä. Tai voit aktiivisesti miettiä, mikä tuossa ihmisessä on upeaa juuri nyt ja sanoa sen hänelle spontaanisti ääneen. Tai jos joku ihminen tulee yhtäkkiä mieleesi ja ajattelet hänestä jotain kaunista ja mukavaa, kerro se heti. Kerro kasvokkain, kerro somessa, kerro puhelimitse. Kunhan kerrot. Jos epäröit, mieti miten hyvältä sinusta itsestäsi on joskus tuntunut saada toiselta yllättävä positiivinen viesti.

Tee se nyt. Avaa Facebookin viestit-kansio ja kirjoita ajatuksesi sinne. Anna tuon toisen mieleesi tulleen henkilön tulla nähdyksi sinun toimestasi. Ystäväni Jussi Lehtisen sanoin nähdyksi tuleminen on itse asiassa ainut asia, mitä todella kaipaamme. Unohda siis kerrankin itsesi ja anna enemmän. Silloin myös saat enemmän.

Kuten ystäväni Obinna Obieze on hienosti sanonut: ”Elämä on loppujen lopuksi aika yksinkertaista: kun sinä olet onnellinen, minä olen onnellinen.”

Ihanaa, rakkaudellista ja jakamisen täyteistä ystävänpäivää! ❤

Toim. huom: Psykologi Tuija ’Tuimakka ’ Matikalle sydämellinen shoutout ja kiitos otsikosta! Lisää viisauksia tältä kertakaikkisen upealta naiselta hänen kotisivultaan

Sonja Stromsholm

Kuva: Ann L. Andersson

Kirjoittaja: Sonja Strömsholm (KM) on Filosofian Akatemian asiakkuus- ja myyntijohtaja, ihmisten innostaja ja yhteisöjen rakentaja. Hän uskoo, että sisäisesti motivoituneet ihmiset ovat tehokkaampia ja saavat aikaan isoja asioita. Kun Sonja ei ole leffassa, kuntosalilla tai kuoroharjoituksissa, hän rakentaa Suomeen kutsumuksellisempaa työelämää.


6 kommenttia

Negatiivisuuden hyväksyminen on osa positiivista psykologiaa ja kukoistavaa elämää

Kuva: Leslie La Macchia

Kuva: Leslie La Macchia

Positiivinen psykologia ei ole vain positiivista ajattelua tai hyvän elämänlaadun tuntemuksia. Sen tarkoituksena ei ole tutkia, miten ihminen voisi välttyä negatiivisuudelta. Kuten olemme aiemmin todenneet positiivisen psykologian vastakohta ei ole ”negatiivinen psykologia”. Inhimillisenä yksilönä olemiseen kuuluu myös huonommat päivät ja alamäet, negatiiviset mielentilat ja tunteet. Meille on luonteenomaista ja tarvittavaa kokea myös pettymyksiä. Epäonnistumisetkin voidaan hyväksyä osana inhimillistä elämää. Tässä asiassa ilmenee usein eroa positiivisen psykologian ja perinteisen self-help -kirjallisuuden välillä. Positiivisen ajattelun kirjat ja oppaat tuovat pääsääntöisesti esiin vain positiivista ajattelua ilman mainintaa negatiivisen ajattelun ja tunteiden tarpeellisuudesta ja hyväksynnästä ihmisen elämässä.

Hyvään elämään kuuluvat myös epämukavat tunteet

Yksi mielenkiintoisimmista kokemuksista positiivisen psykologian alalla on ollut tutustua Barbara Fredricksonin ajatuksiin positiivisista tunteista. Hän on alan johtava tutkija maailmassa tällä alueella. Hänen mukaansa avaintekijä ihmisen hyvässä elämässä on positiivisuuden ja negatiivisuuden välinen suhde. Tutkimuksen mukaan kukoistavan ja psykologisesti hyvinvoivan yksilön positiivisuus-negatiivisuussuhde on 3:1. Suhde ei ole siis esimerkiksi 3:0. Tarkoittaen, että hyvinvoivat ihmiset eivät koskaan kokisi epämukavia ja epämiellyttäviä tunteita. Tämä tukee sitä ajatusta, että negatiivisuus kuuluu osana hyvään elämään. Tärkeintä on ymmärtää tuo suhdeluku ja silloin tällöin tarkkailla omaa tunneilmastoa ja positiivisen ja negatiivisten tunteiden suhdetta.

Vaikka hyväksymmekin negatiivisuuden ja epämiellyttävät tunteet osana ihmisenä olemista, meidän ei tule jäädä negatiivisuuskierteeseen liian pitkäksi aikaa. Negatiiviset tunteet supistavat ajatteluamme ja sysävät meidät riutuvaan ja nuutuvaan toimintaan. Johtaakseen omaa tunneilmastoa, jokaisen on hyvä kirkastaa omat tavat vaikuttaa omiin tunteisiin. Jollekin se voi olla kymmeneen laskeminen, toiselle se on hyvän musiikkikappaleen kuuntelu, joku lähtee metsään kävelylle ja joku harrastaa joogaa. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oma tunnetila, työstää sitä tietoisesti ja pyrkiä muokkaamaan omaa positiivisuus-negatiivisuus -suhdetta terveeseen suuntaan.

VINKKI NEGATIIVISTEN TUNTEIDEN VAIKUTTAMISEEN:

Kuvittele epämiellyttävä tunne sylissäsi kuin pieni vauva, jota haluat lohduttaa. Keinuttele tunnetta kevysti mielessäsi puolelta toiselle. Huomaa, miten saat etäisyyttä tunteeseen ja pikku hiljaa se laimenee ja epämukava tunnetila heikentyy.

 

Katso Barbara Fredricksonin YouTube-video positiivista tunteiden merkityksestä:

(valitettavasti ei tekstitystä Suomeksi)

Lähteinä:

Ben-Sharar, T. 2009.  Julkaisematon luento. The Foundation of Positive Psychology -kurssi. Pennsylvanina yliopisto, USA.

Seligman, M. 2008. Julkaisematon luento. Happiness & its causes seminaari. Sydney.

Fredrickson, B.L. Positivity, Crown Publishers 2009


4 kommenttia

Oikeanlaisen tunnelmatilan luominen synnyttää positiivisia tunteita ja luovuutta

Luovuus on ollut esillä työelämään liittyen jo useamman vuoden ajan, välillä jopa kirosanaksi muuttuen. Useammat meistä tekevät tavalla tai toisella ”aivoteollista” tietotyötä, joka vaatii säännöllistä uusien ajatusten ja ideoiden tuottamista. Luovuuteen liittyvissä tutkimuksessa on yhä voimakkaammin tuotu esiin aistien ja ympäristön merkitys osana luovaa prosessia. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi musiikin, tuoksujen ja värien roolia yksilön luovuuden edistäjänä. Neurotieteen parissa on todistettu, miten ympäristö vaikuttaa aivojen toimintaan ja aivoissa koettu positiivisuuden tunne vapauttaa endorfiiniä, edesauttaen yksilön luovuutta ja hyvinvointia. (*1)

Tutustuin sisustusarkkitehti Maaretta Tukiaisen ajatuksiin tunnelmatilasta ja sen luomisesta. Maaretta on myös innostunut positiivisesta psykologiasta, ihmisten työhyvinvoinnista ja luovuudesta. Hän on julkaissut Luova tila – tulevaisuuden työpaikka -kirjan, jossa hän luo lyhyesti katsausta myös talouselämän tulevaisuuteen. Kirjassaan hän siteeraa, miten olemme siirtyneet huomiotalouden ja elämystalouden kautta merkityksiin, ”joita voidaan välittää vain, jos työpaikoilla osataan luoda oikeanlainen tunnelma. Olemme siirtyneet tunnelmatalouden aikaan” (*1). Maaretan ajattelua fyysisestä tunnelmatilasta ja sen vaikutuksesta yksilön tunnelmaan ja luovuuteen tukee positiivisen psykologian uranuurtajan Barbara Fredricksonin tutkimukset positiivisista tunteista. Positiivisilla tunteilla on todettu olevan paljon hyötyjä ihmisille. Niiden on todettu johtavan muun muassa parempaan terveyteen, parempaan psykologiseen hyvinvointiin, laajempaan ja luovempaan ajatteluun sekä sinnikkyyteen ja pitkäjänteisyyteen (*2).

 

Kun tunnemme stressiä, huolestuneisuutta tai muita negatiivisia tunteita, ajattelumme ja toimintamme kapeutuvat. Tämän lienee jokainen itsekin huomannut. Negatiivisuuskierteelle löytyy tieteellinen selitys. Sen mukaan negatiiviset tunteet aiheuttavat negatiivista ajattelua, jolloin ajattelumme kutistuu ja kapeutuu (*3). Olet varmaan kokenut, miten stressitilanteissa sinusta tuntuu kuin koko maailma kaatuisi päälle, etkä pysty tarkastelemaan omaa tilannettasi kovinkaan objektiivisesti. Tällaisella hetkellä käperrymme helposti omaan surkeuteemme ja aiheutamme negatiivisuuskierteen. Sen seurauksena aloitteellisuus ja asioihin tarttuminen ovat haasteellisia. Tuntuu, ettei pysty tarttumaan mihinkään tekemiseen, eikä saa mitään aikaiseksi.

Sen sijaan positiivisuuskierteessä ajattelumme on luovaa ja optimistista, ja näemme useita näkökulmia ja ennen kaikkea paljon mahdollisuuksia. Positiivisuuskierteessä saamme tehokkaasti asioita aikaiseksi ilman hampaiden kiristelyä ja jatkuvaa äärimmäisyyksiin virittäytymistä. Johtaaksemme päivittäin omaa positiivisuuskierrettä, on turvallisen kotipesän ja inspiroivan tunnelmatilan rakentaminen tärkeää. Jokainen voi vaikuttaa jollakin tasolla esimerkiksi omaan työympäristöönsä: millainen näköala edessä on, mitä värejä ympäriltä löytyy, millaisia tuoksuja jne. Aina ei voi vaikuttaa fyysiseen ympäristöön tunnelmatilaa luodakseen, mutta pienilläkin asioilla pystyy luomaan itselleen turvallisen ja positiivisia tunteita herättävän kotipesän. Itse rakennan tunnelmatilaani mm. Jasminen teen tuoksun sekä ulos suuntautuvan avaran ja valoisan näkymän avulla. Lisäksi hyvä työtuoli, tietyt symbolit ja valokuvat työpöydän yläpuolella sekä inspiroiva musiikki luovat oikeaa tunnelmaa ja saavat minut positiiviselle vireelle asettuessani tietokoneen ääreen. Miten sinä luot omaa tunnelmatilaasi?

 

 

Viitteet:

(*1), Tukiainen, M. 2010. Luova tila – tulevaisuuden työpaikka. Rakennustieto Oy.

(*2), Tugade, M. M., & Fredrickson, B. L. (2004). Resilient Individual Use Positive Emotions to Bounce Back From Negative Emotional Experiences. Journal of Personality and Social Psychology, 86(2), 320-333.

(*3,  Fredrickson, B. L. (2000). Cultivating Positive Emotions to Optimize Health and Well-Being. Prevention & Treatment, 3.