Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla


Jätä kommentti

Iida Mäkikallio: Vahvuu­tensa kohdanneella on voima kannatella toista

Screen Shot 2016-11-27 at 12.37.52 PM.png

Kuva: Li Yang / unsplah.com

Haavoittuvuus ja vahvuus ovat saman kolikon kaksi puolta. Filosofian Akatemian uuden Mielensävalottajat-yhteisön vetäjä, valmentaja Iida Mäkikallio korostaa kirjoituksessaan itsetuntemuksen tärkeyttä.

20-luvulle asti hiilikaivoksissa käytettiin kanarianlintuja suojelemaan kaivostyöläisiä häkämyrkytykseltä. Kanarianlinnut ovat herkempiä kaasuille kuin ihmiset ja lakkaavat laulamasta pienestäkin häkäpitoisuudesta. Lintujen laulun lakatessa kaivostyöläiset tiesivät nousta ajoissa pois kaivoksesta.

Itkin joka kerta kun minut vietiin tarhaan. En uskaltanut tulla pois pulpetin alta ensimmäisenä kouluviikkona. En puhunut vieraille ihmisille. Pienikin hymähdys tai kiireisen kireä ilmapiiri sai minut itkemään. Arka ja pelokas lapsi. Kun ympäristössäni on myrkkyä, lakkaan laulamasta ensimmäisenä, koska haistan myrkyn kaukaa.

Opin nopeasti, millainen tulee olla, jotta muut ovat tyytyväisiä. Älä vie tilaa. Mukaudu.”Ole pienempi.” Pienempi ajatuksissa, pienempi mielipiteissä, pienempi kehossa, pienempi tahdossa, pienempi unelmissa.

Screen Shot 2016-11-27 at 12.33.57 PM.png

Kulttuurimme jaottelee sukupuolen mustavalkoisesti kahteen ja tämän lisäksi määritellään tarkkaan, mitä on olla mies ja mitä nainen. Havahduin siihen, kuinka nuorena nämä uskomukset meihin iskostuvat, kun kuuntelin perhepäivähoitajan ja lasten keskustelua bussissa. Hoitaja kysyi lapsilta, mitä he haluaisivat ruoaksi. Jokainen poika huusi toistensa yli “Hamppareita!” “Spagettia!” “Joo hamppareita!”. Tytöt olivat hiljaa ja kun hoitaja kysyi heiltä, mitä he haluaisivat, tytöt vastasivat “Ihan sama, mulle käy kaikki.” “Joo, pojat saa valita.” Naisen rooli on auttaja, mukautuja. Omia tarpeita saatika tahtoa ei tule ilmaista.

Pojille kulttuurinen viestimme on päinvastainen. Häpeää tutkineen Brené Brownin mukaan miehille suurin kulttuurinen viestimme on “ei saa olla heikko”. Tämä ilmenee muun muassa vaikeutena myöntää, että on väärässä, vaikeutena pyytää apua ja vaikeutena puhua tunteista.

Naiset usein valittavat, että miehet eivät puhu tunteistaan, ja miehiä kritisoidaan etäisyydestä ja tunnekylmyydestä. Samaan aikaan ei kuitenkaan todella olla valmiita kohtaamaan itkevää tai pelokasta miestä. Liikaa avoimuutta kavahdetaan. Kun on vieraantunut omasta vahvuudestaan ja omaksunut identiteetin, jossa oma turvantunne on riippuvainen kumppanista, kumppanin näkeminen syvässä surussa tai häpeässä horjuttaa sitä maata, jolla seisot. Tällöin avoimuus on pelottavaa ja luotaantyöntävää. Vain vahvasti omilla jaloillaan seisova ihminen kykenee antamaan toiselle tilaa ilmaista kaikkea mitä on.

Jotta voimme sallia sekä vahvuuden että heikkouden toisessa, meidän on nähtävä molemmat itsessämme. Binäärisen nais- ja miesjaottelun takana on yhteinen ihmisyys. Jokainen meistä on pelokas, rohkea, heikko, vahva, luja, pehmeä. Vain vahvuutensa kohdannut voi loistaa koko laajuudessaan ja kannatella toista. Vain haavoittuvuutensa kohdannut voi olla vapaa.

Rakkaudella, Iida

P.s. Kanarianlintuna olen huomannut yhtä sun toista tästä elämästä. Itseämme rajoittavia uskomuksia on hankala huomata yksin. Tein sinulle kurssin, jossa työstämme aiheita, joiden läpikäynti on aiheuttanut isoimmat muutokset niin omassa kuin valmennettavienkin elämässä. Jotta uskaltaisit elää isommin. Rakastaa enemmän. Koko sydämestäni tervetuloa Mielensävalottajat-heimoon.

screen-shot-2016-11-27-at-7-49-39-pm
Vieraskynä: Iida Mäkikallio on Filosofian Akatemian valmentaja. Hänen erityisosaamistaan ovat mielen toiminta, innostuksen johtaminen ja henkilökohtainen kasvu.

Iidan tänään maanantaina 28.11. alkavalle online-kurssille mahtuu vielä mukaan muutama. Lisätietoja täältä.

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Filosofian Akatemian blogissa 18.11.2016.


2 kommenttia

Tavoitteena löytää ihmisten uinuvat resurssit…

IMG_0652

Meillä kaikilla on omat vahvuutemme ja lahjakkuuden alueemme. Meissä on yleensä enemmän kuin päälle näkyy. Oma historiamme ei välttämättä kerro meille, mitä voisimme parhaimmillamme olla.  Omien sekä läheisten ihmisten potentiaalien tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeä osa positiivisen psykologian arjen sovellutuksia.

”En usko, että sinun pitäisi käyttää liikaa aikaa heikkouksien kehittämiseen. Hyvinvointi ja suurin tyytyväisyys elämässä kumpuaa omiin vahvuuksiin keskittymisestä ja niiden hyödyntämisestä” Seligman, 2008 

Toisen vahvuuksien tunnistamisen auttaminen ja tukeminen on yksi osa hyvää vanhemmuutta, opettajuutta ja johtajuutta. Se on osa hyvää ihmisyyttä. Omien vahvuuksien tunnistaminen ei ole välttämättä helppoa, varsinkin jos olemme tottuneet kulttuuriin, jossa vahvuuksien tunnistamiseen ei keskitytä. Paljon yleisempää on heikkouksien osoittamisen kulttuuri, jossa keskitytään vikojen tunnistamiseen ja korjaamiseen.

Ihmisen tekee onnelliseksi se, että hän saa toteuttaa henkilökohtaisia hyveitään ja luontaisia ominaisvahvuuksiaan jokapäiväisessä toiminnassa. Ihminen innostuu ja energisoituu siitä, että saa käyttää lahjakkuuden muotojaan. Insinöörejä tutkittaessa todettiin, että tuottavuudessa saattaa olla jopa kymmenkertainen ero työntekijöiden välillä.

Luonteenvahvuudet

Seuraavat kuusi henkilökohtaista hyvettä sekä 24 luonteenvahvuutta on esitelty Petersonin & Seligmanin teoksessa ”Character Strengths and Virtues”.

1. Viisaus

  • uteliaisuus
  • intohimo uuden oppimiseen
  • harkitsevaisuus ja avoin mieli
  • luovuus
  • perspektiivi, kyky hahmottaa kokonaisuuksia.

2. Luonteenlujuus

  • rohkeus
  • sinnikkyys
  • pitkäjänteisyys
  • rehellisyys.

3. Inhimillisyys – humaanisuus

  • ystävällisyys
  • kyky rakastaa ja ottaa vastaan rakkautta
  • tunneälykkyys.
4. Oikeamielisyys ja oikeudenmukaisuus

  • kansalaishenki
  • uskollisuus ja lojaalius
  • oikeudenmukaisuus
  • johtajuus.

5. Kohtuus

  • anteeksianto/armahdus
  • itsehillintä
  • järkevyys/varovaisuus
  • nöyryys/kohtuus.

6. Ylittämiskyky ja transsendenssi

  • kauneuden ja taituruuden arvostaminen
  • kiitollisuus
  • toiveikkuus
  • merkityksen kokemiskyky
  • huumorintaju
  • into.

Lainattu: Leppänen & Rauhala, 2013.

Yllä oleva lista on hyvä tapa analysoda omia vahvuuksia. Poimi 4-5 mielestäsi parasta vahvuuttasi.

Olen itse jo useiden vuoden ajan yrittänyt keskittyä omien vahvuuksien parempaan hyödyntämiseen. Olen tehnyt säännöllisesti VIA-instituutin testin luonteevanhvuuksien tunnistamiseksi, ja se on auttanut minua kirkastamaan vahvuuksiani.

Alla muutama käytännön vinkki, joiden avulla voit tunnistaa omat vahvuutesi:

1)      Omat vahvuudet -testi (The VIA character strengths assessment)

http://www.viacharacter.org/www/

Testi on laajasti käytössä organisaatioissa ja oppilaitoksissa ympäri maailmaa. Testin tekeminen kestää noin 20 minuuttia. Se on valitettavasti vain englanniksi, joten kannattaa ottaa avuksi jokin web-sanakirja (esimerkkis http://www.sanakirja.org on ilmainen eikä vaadi rekisteröitymistä).

2)      Minä parhaimmillani -tehtävä (The Reflected Best Self)

Pyydä viideltä läheiseltä, kollegalta, kaverilta jne, lyhyt kuvaus tapahtumasta, jolloin olit parhaimmillasi. Pyydä heitä kuvaamaan, mitä tilanteessa tapahtui, miten toimit, mitä vahvuuksia käytit onnistumiseen ja analysointi, miksi juuri tuolloin olit positiivista virettä ja tuloksia aikaansaava, tehokas ja esimerkillinen toimija. Lähetä siis viesti ihmisille, joilta haluat palautteen ja pyydä vastaamaan muutaman viikon sisällä.  Esimerkiksi Facebook on oiva väline tämän tehtävän toteuttamiseen.

 

 Viitteet:

Green, S. 2009.  Julkaisematon luento. Applied Positive Psychology -kurssi. Sydneyn yliopisto, Australia.

Peterson, C. & Seligman, M.E. P. (2004). Character strengths and virtues: A handbook and classification. Oxford: Oxford University Press.

Seligman, M. 2008. Julkaisematon luento. Happiness & its causes -seminaari. Sydney.

Cameron, K. (2008). Positive Leadership. San Francisco: Berret-Koehler Publisher.

Leppänen, M & Rauhala, I. 2013. Johda ihmistä. Psykologiaa johtajille. Talentum