Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla

Tag Archives: hyvinvointi

Photo by Ismael Nieto @Unsplash


by 2 kommenttia

PsT Sirkkaliisa Heimonen: Ikäihmisten tarinoissa piilevät avaimet hyvinvointiin

Meillä on paljon opittavaa toinen toisiltamme. Nuo aarteet tosin löytää vain, jos pysähtyy kuuntelemaan ja näkemään. Psykologi, PsT Sirkkaliisa Heimonen ehdottaa, että käytämme enemmän aikaa varttuneelta ikäpolvelta oppimiseen.

’Kannattaa katsoa, mikä on jäljellä ja nauttia siitä’

Näin sanoi eräs ikäihminen minulle muutama vuosi sitten, kun keskustelimme hyvästä elämästä. Tarina, tilanne ja sanottu on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Yhtä hyvin tuo lause voisi olla ote jostain elämäntaito-oppaasta. Niissä kirjoitetaan usein juuri asennoitumisen voimasta, haasteista selviytymisestä ja kiitollisuuden merkityksestä. Lauseessa on sisällä kuitenkin kokonainen tarina, ihmisen oma kokemus ja sen henkilökohtainen merkitys. Asennoitumisen tärkeys on kiteytynyt ja tullut eläväksi kokemuksen kautta.

’Pitkä elämänkokemus, sitä kun vähän pöyhii, sieltä löytyy pintaan vaikka minkälaisia aarteita’

Näin kirjoitti eräs ikäihminen minulle pari vuotta sitten, kun olin esittänyt avoimen kirjoituspyynnön mielen hyvinvoinnin merkityksistä. Mielestäni tuo lause on upea kuvaus ikääntymisestä. Vuodet tekevätkin ihmisestä rikkaan ja pitkästä elämänkokemuksesta voi ammentaa aarteita.

Ikäihmisten kanssa käymäni keskustelut ja heidän kirjoitustensa lukeminen ovat vieneet hyvän elämän peruskysymysten äärelle. He ovat kertoneet omia tarinoitaan, kuvanneet omia elämänarvojaan, yksittäisiä itselleen merkityksellisiä asioita ja sitä, miten he elämän eteen tuomiin haasteisiin suhtautuvat. Heidän kertomastaan voi summata sen, että mielen hyvinvointia vahvistavat asiat löytyvät tavallisesta arjesta. Niiden tunnistaminen ja arvostaminen on avaintaito. Myönteiset ihmissuhteet, omat tavoitteet ja ilon aiheet ovat tärkeitä voiman lähteitä. Toinen havainto liittyy asennoitumiseen. Myönteinen ja hyväksyvä asennoitumisen tapa, mielenkiinnon säilyttäminen ja oppimisen halu sekä odottava suhtautuminen tulevaan kannattelevat. Niitä kannattaa tietoisesti vaalia.

Hannes Hynönen (Kuva Taru Hokkanen)

”Ei ilo tule itsestään, sitä pitää osata hieman kehrätä. Ilon lanka on aina myös omista käsistä kiinni.” -Hannes Hynönen (10.1.1913 – 30.11.2015). Kuva: Taru Hokkanen, Länsi-Savo

Ikäihmisten tarinat kertovat myös haavoittuvuudesta ja siitä, millä keinoin he ovat selviytyneet elämän aallokoista. Kun elämää katsoo pidemmästä perspektiivistä, erilaiset vaiheet ja niiden merkitys elämän kokonaisuudessa piirtyvät selvemmin. Vaikeudet, elämänmuutokset ja menetykset kuuluvat elämään. Vaikeudet voivat muodostua käännekohdaksi elämässä, niiden kautta voi oppia ja kasvaa. Vastoinkäymisistä selviytymistä voi hahmottaa psyykkisen kimmoisuuden valossa. Kimmoisuus nostaa valokeilaan sen, miten ihminen kohtaa haasteet, selviytyy niistä sekä kasvaa ja vahvistuu niiden kautta (Ryff ym. 2012).

Tarinat voivat valottaa elämän epätäydellisyyttä ja haavoittuvuuden myönteistä merkitystä. Haavoittuvuuden kohtaaminen, sen myöntäminen ja sietäminen vaatii rohkeutta (Brown 2012). Haavoittuvuuden kautta voi löytyä omat vahvuudet ja se voi vahvistaa yhteyttä ihmisten välillä. Kun kohtaa elämänhaasteet avoimesti ja omia tunteita kuunnellen, elämänarvot voivat kirkastua ja omat voimavarat vahvistua.

Vuosi sitten kokosin työtoverini kanssa kirjaa, jonka taustalla oli neljän vuoden projekti ikäihmisten mielen hyvinvoinnin parissa. Hankkeessa oli katsottu ikäihmisten mielen hyvinvointia, elämän tarkoituksellisuuden tunnetta ja mielen voimavaroja. Kirjan viimeisen kappaleen kohdalla pysähdyimme kokoamaan keskeisiä viestejä, oppimiamme asioita ja hankkeen helmiä. Mielen maisemia -otsikon alle kiteytyi neljä viestiä: pysähdy mielen hyvinvoinnin äärelle, kohtaa koko ihminen, vahvista mielen voimavaroja ja arvosta elämänkokemusta. Mielen hyvinvointi ja sen ylläpitäminen on tärkeää. Kirjoitimme, että voimavarojen, vahvuuksien ja selviytymisen viestit rohkaisevat ja kannattelevat. Totesimme, että vaikeuksien kohdatessa tarvitaan hyvän elämän ylläpitämisen ja mielen hyvinvoinnin edistämisen näkökulmaa. Painotimme sitä, että elämänkokemukseen perustuvat vahvistavat tarinat voivat toimia oppina muille. Jokaisella ihmisellä on kerrottavanaan vahvistava tarina. (Heimonen & Fried 2015.)

Mitä hyvän elämän näkökulma sitten voisi tarkoittaa? Ennen kaikkea siihen liittyy elämän tarkoituksellisuuden tunne. Omien arvojen todeksi eläminen, itselle tärkeisiin päämääriin suuntautuminen, arjen merkitysten tunnistaminen ja oman eletyn elämän hyväksyminen rakentavat tarkoituksellisuutta vanhuudessa (Krause 2004). Teemat puhuttelevat myös nuorempia. Arvojen mukaisen elämän, tärkeiden tavoitteiden, merkityksellisten asioiden ja hyväksyvän suhtautumisen viestit ovat oivallisia muistutuksia kaikille.

Kiinnostus mielen hyvinvointiin ja hyvän elämän ulottuvuuksiin on vahvassa kasvussa. Onnellisuuden salaisuus kiinnostaa, kiitollisuuden harjoittamisen ja myönteisten tunteiden vaikutuksista puhutaan ja kukoistuksen lähteitä haetaan. Positiivisella psykologialla on tällä saralla paljon annettavaa. Tutkimustieto antaa vankkaa perustaa, ja mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi kehitetyt välineet ovat tarpeellisia. Toisten ihmisten näkemysten ja kokemusten kuunteleminen avartaa omaa ajattelua ja tuottaa uusia oivalluksia. Toivottavasti malttaisimme kohdata toisiamme, huomaisimme elämässämme olevan hyvän, rohkenisimme jakaa tarinoita ja ihmetellä yhdessä elämästä opittua. Näin tutustuisimme niihin arvokkaisiin aarteisiin ja elämäntaitoihin, joita meille kaikille on kertynyt elettyjen vuosien aikana. Samalla antaisimme arvoa niille kanssamme eläville, joilla tuota kokemusta on monin mitoin enemmän.

Meillä on paljon opittavaa toinen toisiltamme. Jaetun viisauden aarteet tosin löytää usein vain, jos  pysähtyy kuuntelemaan ja näkemään. Ehkä tässä olisi oiva tavoite tälle viikolle.

Kenet sinä pyydät kahville tai teelle tulevina päivinä?

Screen Shot 2016-02-15 at 3.27.29 PM

Kuva: Jani Laukkanen

Vieraskynäilijämme: Sirkkaliisa Heimonen on psykologian tohtori ja työskentelee toimialapäällikkönä Ikäinstituutissa. Hän on toiminut ikääntymisen psykologian asiantuntija- ja kehittämistehtävissä yli 20 vuotta. Vuonna 2013 Suomen Psykologiliitto valitsi Heimosen vuoden psykologiksi. Sirkkaliisan yhdessä Suvi Friedin kanssa kirjoittama hankekirja Vanhuuden mieli on ladattavissa täältä.

Kirjallisuutta:

Brown B (2012) Daring greatly: How the courage to be vulnerable transforms the way we live, love, parent and lead. New York: Penguin.

Heimonen S & Fried S (2015) Mielen maisemia. Kirjassa: S Heimonen & S Fried (toim.) Vanhuuden Mieli. Helsinki: Ikäinstituutti, 136–140.

Krause N (2004) Stressors arising in highly valued roles, meaning in life, and the physical health status of older adults. Journals of Gerontology: Social Sciences 59B, S287-S297.

Ryff C D ym. (2012) Psychological resilience in adulthood and later life: Implications for health. Teoksessa: B Hayslio Jr & G C Smith (toim.) Annual review of gerontology and geriatrics. Emerging perspectives on resilience in adulthood and later life, vol 32. New York: Springer Publishing Company, 73-92.

 

 


by Jätä kommentti

Positiivisen psykologian voima (ilmestyy 15.10.)

 

Positiivisen psykologian voima kansikuva

Positiivisen psykologian voima (PS-kustannus)

Rakenna vahvuuksilleni, älä märehdi heikkouksiani.

Tämä on kirja kiinnostuksesta, kukoistuksesta, onnellisuudesta ja sisukkuudesta. Positiivisen psykologian voima selventää, miksi mindfulness on yhteydessä hyvinvointiin ja mitä sisu, kutsumus ja työn imu merkitsevät hyvinvoinnin kannalta. Kirja neuvoo, miten voi rakentaa elämänsä omille vahvuuksilleen ja kuinka kasvatus, opetus ja työ voivat tuottaa iloa. Siinä pohditaan myös, ovatko positiivisuus- ja onnellisuusohjeet naiiveja.

Positiivinen psykologia tarkoittaa hyvinvoinnin psykologiaa. Sairauksien ja ongelmien sijasta positiivinen psykologia keskittyy siihen, mikä ihmisessä on toimivaa ja ehjää. Kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa tarkastellaan yleistajuisesti positiivisen psykologian monia näkökulmia suomalaisten huippuasiantuntijoiden voimin.

Kirjaan kirjoittavien asiantuntijoiden joukko on vakuuttava: Jari Hakanen, Risto Hotulainen, Lauri Järvilehto, Kristiina Kumpulainen, Emilia Lahti, Kristiina Lappalainen, Juhani E. Lehto, Krisse Lipponen, Kirsti Lonka, Frank Martela, Anna Mikkola, Markku Niemivirta, Markku Ojanen, Esa Saarinen, Nina Sajaniemi, Katariina Salmela-Aro, Vappu Taipale, Anna Tapola, Heta Tuominen-Soini ja Lotta Uusitalo-Malmivaara. Ennakkotilaus täältä.

Arvioitu ilmestymisaika 15.10.2014
Sivumäärä n. 350
Kustantaja: PS-kustannus

(Teksti ja kuva: PS-kustannus)


by 6 kommenttia

Negatiivisuuden hyväksyminen on osa positiivista psykologiaa ja kukoistavaa elämää

Kuva: Leslie La Macchia

Kuva: Leslie La Macchia

Positiivinen psykologia ei ole vain positiivista ajattelua tai hyvän elämänlaadun tuntemuksia. Sen tarkoituksena ei ole tutkia, miten ihminen voisi välttyä negatiivisuudelta. Kuten olemme aiemmin todenneet positiivisen psykologian vastakohta ei ole ”negatiivinen psykologia”. Inhimillisenä yksilönä olemiseen kuuluu myös huonommat päivät ja alamäet, negatiiviset mielentilat ja tunteet. Meille on luonteenomaista ja tarvittavaa kokea myös pettymyksiä. Epäonnistumisetkin voidaan hyväksyä osana inhimillistä elämää. Tässä asiassa ilmenee usein eroa positiivisen psykologian ja perinteisen self-help -kirjallisuuden välillä. Positiivisen ajattelun kirjat ja oppaat tuovat pääsääntöisesti esiin vain positiivista ajattelua ilman mainintaa negatiivisen ajattelun ja tunteiden tarpeellisuudesta ja hyväksynnästä ihmisen elämässä.

Hyvään elämään kuuluvat myös epämukavat tunteet

Yksi mielenkiintoisimmista kokemuksista positiivisen psykologian alalla on ollut tutustua Barbara Fredricksonin ajatuksiin positiivisista tunteista. Hän on alan johtava tutkija maailmassa tällä alueella. Hänen mukaansa avaintekijä ihmisen hyvässä elämässä on positiivisuuden ja negatiivisuuden välinen suhde. Tutkimuksen mukaan kukoistavan ja psykologisesti hyvinvoivan yksilön positiivisuus-negatiivisuussuhde on 3:1. Suhde ei ole siis esimerkiksi 3:0. Tarkoittaen, että hyvinvoivat ihmiset eivät koskaan kokisi epämukavia ja epämiellyttäviä tunteita. Tämä tukee sitä ajatusta, että negatiivisuus kuuluu osana hyvään elämään. Tärkeintä on ymmärtää tuo suhdeluku ja silloin tällöin tarkkailla omaa tunneilmastoa ja positiivisen ja negatiivisten tunteiden suhdetta.

Vaikka hyväksymmekin negatiivisuuden ja epämiellyttävät tunteet osana ihmisenä olemista, meidän ei tule jäädä negatiivisuuskierteeseen liian pitkäksi aikaa. Negatiiviset tunteet supistavat ajatteluamme ja sysävät meidät riutuvaan ja nuutuvaan toimintaan. Johtaakseen omaa tunneilmastoa, jokaisen on hyvä kirkastaa omat tavat vaikuttaa omiin tunteisiin. Jollekin se voi olla kymmeneen laskeminen, toiselle se on hyvän musiikkikappaleen kuuntelu, joku lähtee metsään kävelylle ja joku harrastaa joogaa. Tärkeintä on oppia tunnistamaan oma tunnetila, työstää sitä tietoisesti ja pyrkiä muokkaamaan omaa positiivisuus-negatiivisuus -suhdetta terveeseen suuntaan.

VINKKI NEGATIIVISTEN TUNTEIDEN VAIKUTTAMISEEN:

Kuvittele epämiellyttävä tunne sylissäsi kuin pieni vauva, jota haluat lohduttaa. Keinuttele tunnetta kevysti mielessäsi puolelta toiselle. Huomaa, miten saat etäisyyttä tunteeseen ja pikku hiljaa se laimenee ja epämukava tunnetila heikentyy.

 

Katso Barbara Fredricksonin YouTube-video positiivista tunteiden merkityksestä:

(valitettavasti ei tekstitystä Suomeksi)

Lähteinä:

Ben-Sharar, T. 2009.  Julkaisematon luento. The Foundation of Positive Psychology -kurssi. Pennsylvanina yliopisto, USA.

Seligman, M. 2008. Julkaisematon luento. Happiness & its causes seminaari. Sydney.

Fredrickson, B.L. Positivity, Crown Publishers 2009


by 3 kommenttia

Positiivinen psykologia –negatiivisen psykologian vastakohta?

Se, että voin istuttaa siemenen ja se tulee kukka, jakaa vähän tietoa ja se tulee toisen omaksi, lähettää jolle kulle hymyn ja saada hymyn vastineeksi, ovat minulle alituisia henkisiä harjoituksia. -Leo Buscaglia

The fact that I can plant a seed and it becomes a flower, share a bit of knowledge and it becomes another’s, smile at someone and receive a smile in return, are to me continual spiritual exercises. -Leo Buscaglia

Tervetuloa uudistuneelle positiivinen psykologia.fi –sivustolle!

Olemme Makken kanssa iloisia tästä uudesta julkaisusta ja toivomme, että viihdytte matkassa. Sivun tarkoituksena on palvella sinua tietolähteenä ja inspiraationa. Tämä on sinun blogisi ja haluamme ymmärtää, mistä sinä haluat kuulla ja lukea. Keskustelu on äärimmäisen rohkaistavaa! Yhteisiksi pelisäännöiksi on tosin hyvä sopia, että vuorovaikutus tapahtuu toisia kunnioittavassa ja (vielä parempi) kannustavassa sävyssä. Kritiikki on tervetullutta, mutta tunneälykäs ihminen osaa osoittaa sen tavalla, joka ei loukkaa toisia. Kysymyksiä saa esittää, sillä kysymykset avaavat tietovarantoja. Kommentteja saa jättää, sillä ne inspiroivat uusia ajatuksia. Jakamalla ideoita ja kokemuksia voimme innostaa toisiamme ja nostattaa ajatuspolkuja, joita muuten ei olisi kenties tullut mieleenkään. Vuorovaikutuksella (niin kasvokkaisella kuin virtuaalisellakin) on upea potentiaali nostaa esiin arjen aarteita. Jonkun vieno kysymys voi olla toiselle tajunnan avaava heureka-hetki!

Tulevat (suunnitellut) teemat tulevat käsittelemään mm. positiivisen psykologian antia normaaliin arkeen, ihmissuhteita, rakkautta, positiivista johtajuutta, terveyttä, työhvyinvointia, hyvää elämää, mutta myös elämän alamäkiä ja miten niissä voi yrittää navigoida (ja niitä sinun lähettämiäsi kysymyksiä). Koko ihmisyyden kirjoa.

No niin, hypätään asiaan! Come on!

Mitä positiivinen psykologia on ja ei ole?

Positiivinen psykologia ei ole “tavallisen” psykologian vastakohta tai jokin uusi suuntaus. Sen juuret ulottuvat niin kauas kuin ihmismieltä on tutkittu. Ihan alun perin psykologialla oli kolme erillistä missiota: tutkia mielenterveyttä, vaalia lahjakkuutta sekä edistää yksilön mahdollisuuksia mielekkääseen elämään. Psykiatria keskittyi patologiaan (eli tutkimaan sairautta). Koko konsepti kuitenkin muuttui dramaattisesti toisen maailmansodan suoltaessa traumatisoituneita sotilaita kotiin rintamalta. Psykiatriassa ei yksinkertaisesti riittänyt resursseja masentuneiden ja itsetuhoisten veteraanien hoitamiseen. Tästä eteenpäin myös psykologian resurssit ja tutkimus suuntautuivat tarkastelemaan ihmisen pahoinvointia ja parantamaan sairauksia. Järjestely palveli kyseistä aikakautta ja tarjosi huikeita edistysaskelia mielenterveysongelmien diagnosoimisen ja hoitamisen saralla. Salakavalasti psykologia jäi kuitenkin jumiin tähän sairausmalliin. Seitsemänkymmentä vuotta sitten emme osanneet vielä hoitaa mielenterveysongelmia. Tänä päivänä 14 mielenterveysongelmaa on hoidettavissa ja kaksi on peräti parannettavissa. Tämä korvaamattoman tärkeä osaaminen tuli kuitenkin sillä hinnalla, että ihmisyyden kokemuksen toinen puoli, hyvinvointi, jäi huomiotta. Psykologia ja psykiatria ovat vähentäneet pahoinvointia mittaamattomissa määrin. Positiivinen psykologia pyrkii vastaamaan kysymykseen: voiko psykologia tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan lisätä hyvinvointia yhtä suuressa mittakaavassa? Se keskittyy siis tutkimaan yksilön vahvuuksia ja voimavaroja heikkouden ja puutteiden tarkastelun sijaan.

Positiivisen psykologian aihepiirejä voidaan nähdä esimerkiksi humanistisen psykologian tutkimuskentässä. Abraham Maslow, Erich Fromm sekä Carl Rogers tutkivat käsitteitä, kuten olemisen virtaus (flow), onnellisuus ja täyttymys. Humanistinen psykologia ei kuitenkaan kyennyt validoimaan tutkimustaan ja löytöjään tieteellisesti. Siitä voidaan sanoa eriytyneen ns. oma-apu (self-help) -suuntaus. Self help tarjoaa varsin hyödyllisiä neuvoja, mutta ei perustu tutkimukseen vaan henkilökohtaisin kokemuksiin ja anekdootteihin (kertomuksiin omasta elämästä). Tämä voi olla yksilötasolla varsin inspiroivaa ja motivoivaa. Jos puolestaan halutaan luoda yleistettävää tietoa on asiat perustettava täsmälliseen ja kontrolloituun tutkimukseen, kuten positiivisen psykologian tieteenhaarassa tehdään.

Kun psykologi Martin Seligman vuonna 1998 valittiin Yhdysvaltain psykologiliiton (American Psychological Association) presidentiksi, julisti hän kyseisen vuoden teemaksi hyvinvoinnin ja antoi samalla lähtölaukauksen mittavalle uudelle aallolle ihmistieteiden alalla. Seligman kohdisti huomion siihen, että tutkittaessa intohimoisesti sairautta on unohdettu toinen yhtä tärkeä puoli ihmisyydessä: se mikä tekee meistä onnellisia ja saa sydämen kurkottamaan kohti sitä, mitä voimme parhaimmillamme olla. Pelkkä sairauden puuttuminen ei ole hyvinvointia ja jos me tutkimme vain keskivertoisuutta niin me myös pysymme keskivertoina. Vastoinkäymiset ovat elämän väistämätön elementti ja kukaan ei voi piiloutua niiltä. Positiivisen psykologian ytimessä on kuitenkin ajatus, että me voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nopeasti pääsemme vaikeuksien jälkeen takaisin raiteille, ja miten valjastamme hyvät hetket palvelemaan meitä. Se on tutkinut hyvinvoinnin, onnellisuuden ja luonteenvahvuuksien lisäksi yhä enenevässä määrin sellaisia teemoja, kuten vastoinkäymisistä kumpuava kasvu, joka tekee meistä vahvempia (post-traumatic growth) sekä henkinen lujuus (resilience ja grit. Meillä on suomenkielessä tälle myös ihan oma rakas sana: sisu).

Positiivisen psykologian tutkima onnellisuus liittyy vähemmän mielihyvään ja hyvänolon tuntemuksiin, ja enemmän hyvän elämän elämiseen. Se liittyy kiinteästi Aristoteleen kreikankieliseen käsitteeseen nimeltä ´eudaimonia´, joka viittaa kokonaisvaltaiseen onnellisuuteen ja sellaiseen aktiiviseen toimintaan, joka tuottaa onnea (ei vain itselle vaan myös muille). Dr. Martin Seligman Pennsylvanian yliopistosta jakaa hyvinvoinnin viiteen eri osa-alueeseen, jotka ovat positiiviset emootiot, tiivis kiinnittyneisyys omaan elämään ja sen kokemiseen, ihmissuhteet, merkitys ja päämäärien saavuttaminen (PERMA; positive emotions, engagement, relationships, meaning and accomplishment). Muutos parempaan on usein vaikeaa, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, että se on mahdollista. On olemassa työkaluja, joiden avulla yksilö voi kiivetä hyvinvoinnin tikapuita ja pyrkiä luomaan paremman elämän itselleen ja läheisilleen. Tämä sivu on perustettu sitä varten, että sinulla olisi pääsy tietoon, joka voi tehdä elämästä merkityksellisempää. Vinkki: se ei ole taikuutta tai väkisin hymyilemistä vaan perustuu oman itsen tuntemiseen, luonteenvahvuuksien harjoittamiseen ja hyvinvointia tukevien tapojen vahvistamieen.

Ohessa muutama tietolähde:

Dr. Martin Seligmanin TED-puhe vuodelta 2004 (suomenkielinen tekstitys). Puhe on liki vuosikymmenen takaa ja Seligman on tarkentanut teoriaansa tämän jälkeen. Video antaa kuitenkin erittäin hyvän 20 minuutin mittaisen esittelyn positiivisen psykologian tutkimusalueeseen. Hän puhuu videossa monista mielenkiintoista teemoista, kuten luonteenvahvuuksista, virtauksesta (flow) ja kestävästä onnesta. Näistä kaikista tulemme kirjoittamaan tulevissa jutuissa.

Positiivisen psykologian maisteriohjelman infotilaisuus Pennsylvanian yliopistossa. Ks. erityisesti osat II ja III. Kompakti selitys positiivisesta psykologiasta (englanniksi kylläkin, mutta työstän tähän suomenkielistä tekstitystä).

Kirjallisuutta jolla pääsee alkuun:

Csikszentmihalyi, Mihaly (2005). Flow (suomeksi). Rasalas-Kustannus.

Ojanen, Markku (2007). Positiivinen psykologia. Edita.

Peterson, Chris (2006). A Primer in positive psychology. New York: Oxford University Press.

Seligman, Martin (2001). Flourish. New York: Free Press.

Seligman, Martin (2008). Aito onnellisuus. Positiivisen psykologian keinoin täyteen elämään. Art House.


by 5 kommenttia

Täydellisyyden tavoittelusta virheiden tekemisen sallimiseen…

Stanfordin (ent. Harwardin) professori Carol Dweck on tutkinut jo kolmen vuosikymmenen ajan sitä, miksi saman lahjakkuuden omaavista toinen saavuttaa oman potentiaalinsa ja toinen ei. Hänen mukaansa ihmiset oppivat lapsuudessaan joko ”suoriutumisorienteiseen” (fixed) tai ”oppimisorienteiseen” (growth) ajattelumalliin. Opittu ajattelumalli vaikuttaa heidän suhtautumiseensa erilaisiin tehtäviin ja haasteisiin, ja sitä kautta oman potentiaalin saavuttamiseen (suom. termi lainattu *2)

Suoriutumisorienteisen ajattelumallin ihmiset haluavat jatkuvasti olla virheettömiä ja näyttää ulospäin hyviltä ja menestyviltä. Heille suoritukset ovat oman älykkyyden ja lahjakkuuden osoittamista ja oman maineen vahvistamista. He saattavat olla alisuoriutujia, koska he pelkäävät epäonnistumista ja sen tuomia kuviteltuja säröjä omassa egossa. Heillä on taipumusta perfektionismiin, ja sitä kautta uupumiseen ja masentumiseen. Heille tyypillinen ajattelumalli on, että jos on epäonnistumisen mahdollisuus ja maineeni kärsii, ei kannata lähteä edes yrittämään. Suoriutumisorienteisen ajattelumallin omaavat ihmiset ottavat usein kaikenlaisen kritiikin itseensä. Heidät saattaa tunnistaa sisäisestä puheesta, joka lyttää heidän toimintansa jo ennen aloittamista ”ei minusta ole tähän” tai ”en tule onnistumaan tässä; ei minun kannattaa ottaa riskiä, sillä voin epäonnistua ja menettää maineeni” (*1).

Ihminen, joka on oppimisorienteinen ja omaa kehitysajattelumallin (growth mindset), haluaa jatkuvasti oppia uutta. Hänelle ydinkysymys ei ole, olenko nyt älykäs tai lahjakas asiassa x, vaan miten voisin kehittää älyäni (*4). Hän uskoo siihen, että älykkyys ja osaaminen ovat jatkuvasti kehitettävissä ahkeruuden kautta. Tähän ajattelumalliin sallitaan myös virheiden tekeminen, koska ne ovat loistavia tapoja kehittää itseään ja omaa osaamistaan. Usein ajattelumallin taustalla on lapsuudesta opittu salliva malli tehdä kokeiluja ja ottaa pieniä ”kaatumaetäisyyden” riskejä. Nämä ihmiset eivät haavoitu pienistä virheiskuista tai epäonnistumista.  He uskovat, että kovalla työllä ja ahkeruudella voidaan peitota se, mitä lahjakkuudessa hävitään. Heidän ajattelumallinsa tunnistaa seuraavasta ajatteluesimerkistä: ”Vaikka en onnistukaan projektissa, tulen kyllä oppimaan paljon uusia asioita, ja seuraavalla kerralla suoriudun paremmin vastaavassa jutussa”.

 

Molemmat mallit ovat pääosin opittuja lapsuudesta. Oppimisorienteinen ajattelumalli on kehitettävissä myöhemmälläkin iällä. Seuraavassa kirjoituksessa kerron lisää siitä, miten voit tukea itsesi ja läheistesi oppimisorienteisen ajattelumallin kehittymistä.

 

Hyviä kysymyksiä oman kehitysajattelun kehittämiseksi:

Missä olen kehittynyt viime vuosien varrella?”

Milloin jätin jotain tekemättä, koska pelkäsin saavani säröjä egooni?

Mikä virheitä tein viime viikolla ja mitä opin niistä?”

Miten arki- ja työympäristöni sallii minun tehdä kokeiluja ja virheitä?

Ajatuksia herättäviä luentoja aiheeseen liittyen löydät alta:

Esa Saarisen luennot:

http://www.sal.tkk.fi/vanhat_sivut/Opinnot/Mat-2.1197/K2010/

Lähteet:

(*1) Dveck, C. 2006. Mindset: The new psychology of success. New York. Ballantine Books.

(*2) Hotulainen, R. 2010. Asiantuntijuuden ja huippusuoritusten kehittymisestä. http://www.lahjakkuus.fi/page1.php. Viitattu 27.3.2011.

(*3) Biswas-Diener, R. 2010. Practising Positive Psychology Coaching. Wiley.

(*4) Saarinen, E. Filosofia ja systeemiajattelu. 17.2. 2010. http://www.sal.tkk.fi/vanhat_sivut/Opinnot/Mat-2.1197/K2010/


by 2 kommenttia

Tietoinen läsnäolo parantaa hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme…

MITÄ TUTKIMUS SANOO TIETOISEN LÄSNÄOLON HYÖDYISTÄ:

Tietoinen läsnäolo on yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, tehokkaampaan oppimiseen ja parempaan keskittymiskykyyn (*1). Se lisää myös tunneälyä ja empaattisuutta. Ihmiset, jotka ovat valmentaneet omaa mieltään ja tehneet tietoisen läsnäolon harjoituksia yli 5 vuotta, ovat biologiselta iältään keskimäärin 12 vuotta nuorempia kuin heidän kronologinen ikänsä” (*2).

Tietoisesta läsnäolosta käytetään myös termiä tietoisuustaidot. Niillä tarkoitetaan kykyä olla aktiivisesti hereillä. Sen avulla tunnistamme tunteemme, ajatuksemme ja mielenmallimme, ja olemme kyvykkäitä päästämään irti niistä, jotka rajoittavat toimintaamme (*3). Läsnäolevina olemme avoimia uudelle tiedolle ja monille eri näkökulmille yhden ja totutun sijaan (*4). Tietoinen läsnäolo on opittavissa oleva taito, kuten pianonsoiton oppiminen tai hyvän kämmenlyönnin hallitseminen tenniksessä (*5). Se on vastakohta automaattipilotille, jossa reagoimme totuttujen mallien mukaisesti. Automaattipilotin toimiessa olemme puoliksi hereillä ja toimimme automaattisten mallien mukaisesti. Monesti olemme kuin unissakävelijöitä suorittamassa omia toimiamme ilman että olemme oikeasti tietoisia siitä, mitä tapahtuu ympärillämme. Itse havahdun monesti, että olen ollut toimittamassa esimerkiksi aamutoimia, ja jälkeenpäin miettinyt, että tuliko ne hampaat pestyä vai ei. Joskus kadottelen myös tavaroita. Silmälasini ovat hyvä esimerkki. Monesti etsin niitä joka paikasta, enkä löydä niitä mistään. Jonkin ajan kuluttua saatan havahtua siihen, että lasithan ovat päässäni.

Tietoinen läsnäolo on samaan aikaan hereillä olevaa valppautta, mutta myös nautinnollista tässä hetkessä elämistä ja siitä nauttimista. Jos emme ole läsnä, elämme elämäämme kuin katsoisimme elokuvaa aurinkolasit päässä tai kuuntelisimme lempimusiikkiamme korvatulpat korvassa. Jos haluamme itse olla ohjaamassa reaktioitamme, meidän pitää olla läsnä elämässämme. Tietoisella läsnäololla pystymme vaikuttamaan päivämme kulkuun. Herätessäsi monesti ensimmäinen ajatus tai tunne aiheuttaa automaattipilottimaisen reaktion joka ohjaa koko päiväsi kulkua. Olemalla tietoinen tästä, pystyt hyväksymään ensimmäisen ajatuksesi ilman automaattipilotin käynnistymistä. Se on hyväksyvää läsnäoloa ilman omien ajatusten ja tuntemusten tuomitsemista.

Läsnäoloa voit harjoittaa joko muodollisesti tehden erilaisia läsnäolon harjoitteita tai sitten voit harjoittaa sitä tavallisissa arkipäiväisissä tilanteissa. Voit olla muun muassa tietoinen syödessäsi, kävellessäsi tai kavereidesi kanssa keskusteltaessa. Ole läsnä ja keskity täysillä siihen, mitä olet tekemässä. Tarkkaile omia ajatuksiasi ja tuntemuksiasi, kun teet erilaisia asioita. Tietoista läsnäoloa voit harjoittaa vaikka työpaikalla sulkien puhelimesi hetkeksi ja keskittymällä hengitykseesi viiden minuutin ajan. Tämä on nykyään erittäin suosittu tapa esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Australiassa vähentämään ihmisten stressiä kiireisen työpäivän aikana ja lisäämään omaa energiaa, luovuutta ja keskittymiskykyä. Monella työpaikalla on nykyään erityiset rentoutumishuoneet oman mielen valmentamista ja läsnäolon harjoittamista varten. Huomaa kuitenkin, ettei läsnäolon harjoittelussa ole kyse sellaisesta rentoutumisesta, jossa nukahdat harjoituksen aikana. Kyse on ennen kaikkea heräämisestä ja energisoitumisesta.

  1. Tietoisen läsnäolon harjoite

Istu tasapainoisessa asennossa selkä suorana. Voit myös maata sängyllä, mutta jos sinulla on taipumus nukahtaa, on parempi istua. Sulje silmäsi ja tule tietoiseksi hengityksestäsi. Tunne, kuinka ilma virtaa sisään keuhkoihisi ja tunne, miten se virtaa sieltä pois. Tunne jokaisella kerralla miten keskittyminen hengitykseesi rentouttaa sinua ja mieltäsi. Voit muutaman kerran toistaa mielessäsi: ”Tulen rauhallisemmaksi ja rauhallisemmaksi”. Yritä olla läsnä ja tietoinen hengityksestäsi. Voit laskea jokaisella sisään-ulos -hengityksellä yhdestä viiteen ja aina saavuttaessasi viiden, aloittaa laskemaan taas alusta. Tee tätä harjoitusta 5 minuuttia ja tunnet kuinka pystyt paremmin rauhoittamaan mielesi. Älä tuomitse itseäsi, vaikka mielesi vaeltaa aluksi ja on rauhaton. Moni luulee, että harjoitus on epäonnistunut jos mieleesi tulee häiritseviä ajatuksia. Se ei pidä paikkaansa. Se tapahtuu alussa kaikille. Anna ajatusten mennä, tarkkaile niitä hetken ja päästä sitten niistä irti. Sinnikkäällä harjoittelulla kehität mielesi kykyä hiljentyä. Jos mielesi vaeltaa, hyväksy se ja palaa takaisin keskittymään pelkästään hengitykseen.

 

Viitteet:

(*1) Grant, A & Greene, J. 2004. Coach Yourself. Momentum.

(*2) Wallace, A. 2008. Julkaisematon luento. Happines & causes seminaari. Sydney.

(*3) Silsbee, D. 2004. The Mindful coach. Ivy River Press.

(*4) Langer, E.J. 1989. Mindfulness. A Merloyd Lawrence books.

(*5) Fredrickson, B.L. Positivity, Crown Publishers 2009


by Jätä kommentti

Nukkuminen edesauttaa fyysistä energiaa…

Kaikilla meillä on varmasti omakohtaista kokemusta huonon nukkumisen yhteydestä alhaiseen energiatasoon, heikentyneeseen immuniteettiin ja ajattelukykyyn sekä nousevaan stressitasoon. Vähäiset unet tai valvottu yö vastaa seuraavana päivänä yhden promillen humalatasoa ja vähentää älykkyysosamäärää keskimäärin kymmenellä pisteellä (*1).

Nukkumisella on tärkeä merkitys hyvinvointiin ja aivojen toimintaan. Monesti ihmiset aliarvioivat unen laadun merkitystä. Aivomme tarvitsevat unta kehittyäkseen ja oppiaksemme uutta (*2). Nukkuminen on aivojemme tärkein huoltotoimenpide (*3). Vaikka et tunne akuuttia väsymyksen tunnetta, ei se tarkoita, ettetkö tarvitsisi yöllä unta. Vain joka neljäs 18-29-vuotiaista nukkuu riittävästi eli keskimäärin kahdeksan tuntia yössä. Aivotutkija Kiti Muller on huolissaan, koska keskimääräinen unimäärä on ihmisillä muutamassa vuosikymmenessä pudonnut 8,5 tunnista seitsemään tuntiin, vaikka aivomme tarvitsevat yhä enemmän lepoa lisääntyneen aivotyön seurauksena. Väsymys supistaa ajatteluamme ja turvaudumme useimmin rutiiniratkaisuihin. Virkeissä aivoissa syntyvät uudet oivallukset ja luovat ratkaisut (*3).

Teknologian kehittyminen ja sosiaalinen media ovat altistaneet aivomme entistä suurempaan info- ja ärsyketulvaan. Se aiheuttaa helposti mielemme lisääntyvää sisäistä höpötystä nukkumaan mennessä ja estää meitä pääsemästä syvään uneen. Erityisesti kiireisinä aikoina tuntuu, ettei mielemme anna meille rauhaa jatkamalla sisäistä dialogiaan läpi yön. Lisääntyvissä univaikeuksissa on hyvä tiedostaa, miten mieltä voi valmentaa laadukkaaseen uneen pääsemiseksi.

Olen aina ollut huono nukahtaja. Varsinkin stressi ja erityisesti hyvien unien tärkeys seuraavan päivän haasteisiin ovat monesti aiheuttaneet harmia itselleni. Useampi vuosi sitten ryhdyin valmentamaan mieltäni paremman unenlaadun kehittämiseksi. Harjoittelu on vaatinut kärsivällisyyttä ja sitä on pitänyt toistaa säännöllisesti. Kuitenkin voin antaa tyytyväisyystakuun ja palautusoikeuden jo muutaman viikon jatkuvalle mielen treenaukselle. Parhaimmillani pystyn nukahtamaan muutamassa hetkessä niin, että nukun koko yön laadukasta unta havahtuen seuraavan kerran aamulla virkeänä uuteen päivään. Tulet huomaamaan, että esimerkiksi alla oleva yksinkertainen mielen harjoite – nukahtamismantra – todella kehittää unenlaatuasi. Alla on muutama muukin vinkki nukkumisen kehittämiseen.

Muutama vinkki parempaan uneen:

  1. Nukahtamismantra

Tämän mantran avulla monet ovat helpottaneet nukahtamistaan ja kehittäneet unen laatuansa huomattavasti. Tarkoituksena on valmentaa mieltäsi rauhoittumaan ennen nukahtamista ja pääsemään nopeasti syvään uneen. Laske kolmesta kymmenestä takaperin ykköseen toistaen samalla ”nukahdan syvään uneen ja nukun aamuun asti sikeää unta, nukahdan syvään uneen ja nukun aamuun asti sikeää unta”.

  1. Huolehdi, että makuuhuone on viihtyisä, pimeä ja tarpeeksi viileä.
  2. Yritä ylläpitää samaa nukkumisrytmiä läpi viikon. Mene nukkumaan suurin piirtein samaan aikaan joka ilta.
  3. Käytä makuuhuonetta vain nukkumiseen ja rakasteluun. Jos sinulla on nukahtamisvaikeuksia, älä käytä sänkyä lukemiseen ja netissä surffailuun. Vältä pitämästä työmateriaalia makuuhuoneessa.
  4. Mene sänkyyn, kun tunnet itsesi väsyneeksi. Jos et saa unta kymmeneen minuuttiin, nouse ylös, verryttele hieman, palaa sänkyyn ja tee sitten nukahtamismantra uudelleen.
  5. Yritä välttää raskasta fyysistä harjoittelua ja kuntoilua kahta tuntia ennen nukkumaan menoa. Vältä raskasta ateriaa tunti ennen nukkumaan menoa. Muista myös, että kofeiinijuomat vaikeuttavat nukahtamista. Vältä niitä kuuden jälkeen illalla.
  6. Vältä yli puolen tunnin päiväunia viisi tuntia ennen nukkumaan menoasi. Tutkimuksen mukaan 15-20 minuutin ns. power napit ovat kaikkein tehokkaimpia.

 

 Viitteet:

(*1) Ben-Sharar, T. 2009. Julkaisematon luento. Positiivisen psykologian perusteet. The University of Pennsylvania.

(*2) Spence, G. 2009. Julkaisematon luento. The psychology of Peak Performance. The University of Sydney.

 (*3) Muller, K. 2007. Aivot – tärkein pääomamme. http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/010607101909HJ/$File/kmuller260407.pdf?OpenElement


by Jätä kommentti

Ravinnolla on suuri merkitys elinikäämme…

Yhtenä positiivisen psykologian päämääränä on löytää keinoja yksilöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Siihen vaikuttaa merkittävästi energiasäiliömme tankkaaminen, eli järkeistetty syöminen. Sekä fyysinen että psykologinen hyvinvointimme on yhteydessä terveellisiin ruokailutapoihin. Olemme ala-asteelta lähtien saaneet tuputusta ruoan terveysvaikutuksista, mutta joka tapauksessa tässä kirjoituksessa tulee lisäannos sen merkityksestä hyvinvointiimme ja elinikäämme.

Health Coaching on nouseva trendi sekä Yhdysvalloissa että Australiassa. Eikä vähiten siksi, että näiden maiden väestöstä yli 60% on ylipainoisia ja heillä on terveydellisiä ongelmia roskaruoan takia. Uusimpien tutkimusten mukaan ruoan vaikutus elinikään on jopa kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen. Lisäksi sillä on vaikutus myös päivittäiseen energiatasoomme, stressin sietoomme, jaksamiseemme  ja  mielentiloihimme. Emme kuitenkaan tarvitse ulkopuolista terveysvalmentajaa, jossa olemme tietoisempia omasta syömisestämme. Terveelliset ruokailutavat eivät tarkoita, että meidän pitäisi syödä päivät pitkät ituja, vaan voisimme pikkuisen järkeistää syömistämme.

Kuuluin itse aikoinaan tuohon suomalaisten miesten urheaan joukkoon, joka laittaa paljon energiaa ja rahaa autonsa huoltamiseen, mutta ostaa itselle kaupasta halvinta ja epäterveellisintä makkaraa. Tätä on turha selittää rahan säästöllä. Asiaa voi ajatella elinvuosien näkökulmasta. Terveellinen ruokavalio on yhteydessä elinikäämme. 10 lisävuotta laadukkaamman syömisen ansiosta tuottaa tilille keskimäärin n. 250 000 euroa enemmän eläkettä. Ja 20 vuotta tietysti tuplasti eli 500 000 euroa.  Ja näistä summista on Katainen ottanut jo verot pois.

Suurin osa meistä on niin kiireisiä, että tuskin ehtii syvällisemmin pohtia, miten voisi parantaa oman elämänsä laatua tulevaisuudessa, ja miten rahastaa 20 vuotta pidempään eläkettä valtiolta. Tämän johdosta tein TOP7 listan ihmepillerin ensimmäisestä osa-alueesta, järkeistetystä elimistön tankkaamisesta. Sen avulla voit huoltaa omaa kroppaasi hieman paremmin. Kyse ei ole isoista elämän mullistuksista, vaan pienistä helposti toteutettavista muutoksista. Voit edelleen nauttia syömisestä, mutta jatkossa hieman tietoisemmin.

TOP7 lista, miten voit vaikuttaa elinikääsi syömisellä:
1. Juo päivittäin vihreätä teetä (saat tärkeitä antioksidantteja)
2. Syö säännöllisesti pähkinöitä (Brasilian pähkinät ovat parhaita, saa kaupasta)
3. Syö hitaasti (pureskele jokainen annoksesi ainakin 20 kertaa ennen nielaisua)
4. Syö säännöllisesti kalanmaksaöljyä (omega 3,6,9)
5. Syö pikkuisen enemmän vihanneksia ja salaattia
6. Ole läsnä syödessäsi. Älä syö itseäsi joka kerta ähkyyn, lopeta ajoissa

7. Juo päivittäin ainakin 1,5  vettä

Tuon listan käytäntöön laittamalla säästyt monilta tulevaisuuden vaivoilta ja sairauksilta. Hesessä tai Mäkissäkin voit käydä, kunhan et tee sitä joka päivä. Ei pitäisi olla liian paha ’nakki’ siirtää lista käytäntöön?!

Viitteet:

(*1) Ben-Sharar, T. 2009. Julkaisematon luento. Positiivisen psykologian perusteet. The University of Pennsylvania.

(*2) Collins, M. P., & Dunn, L. F. (2005). The Effects of Meditation and Visual Imagery on an Immune System Disorder: Dermatomyositis. The Journal of Alternative and Comlementary Medicine, 11(2), 275-284.

(*3) Kabat-Zinn, J. (2003). Mindfulness-Based Interventions in Context: Past, Present and Future. Clinical Psychology: Science and Prcatice, 10(2).

(*4) Langer, E.J. 1989. Mindfulness. A Merloyd Lawrence books.


by 4 kommenttia

Sisäisen murehtijan ja kritisoijan tunnistaminen…

Länsimaisilla ihmisillä on parempi elämisen laatu kuin koskaan ennen maailman historiassa. Meillä on paremmat lääketieteelliset hoidot, enemmän ja terveellisempää ruokaa tarjolla, laadukkaammat asuinolot, parempi hygienia, enemmän rahaa, parempi ja laadukkaampi koulutus, oikeutta ja tasa-arvoa, helpot matkustusmahdollisuudet ympäri maailmaa, monipuolista vapaa-ajan tarjontaa ja laajat uramahdollisuudet. Elämme laadukkaampaa elämää kuin kuninkaalliset vain vähän aikaa sitten. Silti pahoinvointia on kaikkialla ja ihmiset voivat henkisesti entistä huonommin (*1). Yksi suurimmista syistä tähän on oman mielemme tapa murehtia, haluta enemmän ja enemmän ja vertailla elämäämme muiden elämään.

Oman sisäisen murehtijan ja kritisoijan kesyttäminen

 Miten usein saammekaan itsemme kiinni murehtimasta tulevia tapahtumia, pohtimasta miten selviämme tärkeästä palaverista, miettimästä miten lapsemme pärjäävät jne. Monille murehtiminen on iso osa sisäisen höpöttäjämme toimintaa. Vaikka sisäinen murehtijamme ja kritisoijamme luovat joskus tehokasta suunnittelua, niin usein ne aiheuttavat turhaa huolta ja negatiivisten tunteiden kierrettä. Valmentamalla omaa mieltämme voimme tulla sinuiksi sisäisen murehtijamme kanssa, emmekä ajaudu jatkuvan murehtimisen kierteeseen.

Ratkaisu jatkuvasta huolehtimisesta eroon pääsemiseksi ei kuitenkaan ole sisäisen murehtijan välttäminen. Hyvin usein jäämme jumiin ajatustemme ja tunteidemme kanssa, jos yritämme välttää niitä.  Kaikki tiedämme tarinan, jonka mukaan pitäisi olla ajattelematta vaaleanpunaista elefanttia. Ja miten käykään: näet mielessäsi tällä hetkellä juuri sen. Pelkäämällä murehtimista luomme vain lisää ongelmia ja kritisoimme itseämme entistä enemmän.

Parempi vaihtoehto on hyväksyä huolet ja kritiikki osana mielen mallejamme ja ajatteluamme. Ole tietoinen murehtijastasi, kohtaa se rohkeasti, hyväksy se, ja sen jälkeen tule kaveriksi sen kanssa. Seuraavan kerran kun saat itsesi kiinni murehtimisesta tai itsesi kritisoimisesta, hyväksy se osana mielesi toimintaa, naureskele itsellesi hetken aikaa ja anna ajatusten ja huolien sen jälkeen mennä.

Oman mielen valmentamisella voit kehittää suhdettasi sisäisen murehtijan ja kritisoijan kanssa. Voit kokeilla seuraavia Susan Davidin ohjeita (*2)

1. Tutkiskele sisäistä murehtivaa ja kriittistä puhettasi

Mitä tuolla puheellasi tarkoitat? Sisäinen dialogi itsesi kanssa voi tuntua aluksi hullulta, mutta se on tärkeä oman mielen valmentamisen tekniikka objektiivisen ajattelun kehittämiseksi. Sen avulla pääset ikään kuin helikopteriperspektiiviin tarkastelemaan oman mielesi ja pääkoppasi toimintaa. Mitä tapahtuukaan mielessäni? Mistä tuo kriittinen ajatukseni tähän taas putkahti? Yleensä opimme huomaamaan, miten murehtiminen ja itsemme kritisointi ovat vanhemmiltamme, kavereiltamme tai yhteiskuntamme normien kautta opittuja ajatusmalleja. Tutkiskelemalla mielesi toimintaa, kehität objektiivista ajatteluasi ja pääset eroon epäsuotuisista murheistasi.

2. Toimi sisäisestä kritisoijasta huolimatta

Mikä erottaa itsensä toteuttajan ja menestyjän niistä, jotka eivät onnistu? Kaikilla meillä on menossa kriittinen dialogi mielessämme. Positiivisen psykologian piirissä tehtyjen tutkimusten mukaan (*3) kaikki ihmiset kokevat negatiivisia tunteita, kokevat voimattomuutta ja laiskuutta aika ajoin ja pelkäävät epäonnistumista. Ero tulee siinä, että aikaansaajat toimivat siitä huolimatta. He osaavat katsoa omaa mieltänsä ulkoapäin ja hyväksyä meneillään olevan kriittisen ajatusketjun. He hyväksyvät sen osana inhimillisenä ihmisenä olemista ja toimivat siitä huolimatta. Seuraavan kerran kun saat itsesi kiinni kritisoimisesta, toimi silti. Voit aina kysyä itseltäsi ”Onko sisäinen kritisoijani auttamassa minua, vai estämässä minua toimimasta?”

Viitteet:

(*1) Harris, R. The Happiness Trap. 2007. Exisle Publishing.

(*2) David, S. How to Manage Your Inner Critic. Harward Business review. blog. http://blogs.hbr.org/cs/2010/01/how_to_quiet_your_inner_critic.html?

(*3) Ben-Shahar, T. Julkaisematon luento. The University of Pennsylvania. The foundation of Positive Psychology.


by 4 kommenttia

NELJÄ FAKTAA OMASTA MIELESTÄMME…

Oman mielen valmennus on ollut viime vuosina yksi tutkituimpia positiivisen psykologian käsitteitä ja menetelmiä. Oman mielen valmentamisen vaikutukset aivojen toimintaan ja sitä kautta yksilön ajatteluun ja tunteisiin, ovat herättäneet mielenkiintoa erityisesti neurotieteessä (aivojen ja hermoston toiminnan ja rakenteen tutkimus).

Läpimurtotutkimus tällä alueella tapahtui 2003, jolloin yksi Amerikan kuuluisimmista neurotieteilijöistä Richard J. Davidson tutki pitkään omaa mieltään valmentaneita munkkeja (*1, *2). Tutkimusten seurauksena hän löysi yhdessä tutkijaryhmänsä kanssa, että mielen valmentamisen avulla meidän on mahdollista muuttaa aivojen toiminta-alueiden painotusta ja siten ajatteluamme.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elinikämme aikana ohjelmoituneet negatiiviset ja epäsuotuisat mielen mallit ja tunneyhteydet ovat muutettavissa positiivisiksi säännöllisellä harjoittelulla.

Neljä tutkimustietoon perustuvaa faktaa omasta mielestämme: (*2,*3)

  1. Meillä on mieli ja sillä on elintärkeä rooli elämässämme. Se vaikuttaa mm. tunteisiimme, ajatteluumme ja käyttäytymiseemme
  2. Mielellä ja kehollamme on yhteys toisiinsa. Usein mielellä on yhteys sekä mentaalisen että fyysisen sairastumiseen
  3. Onnellisuus ja psykologinen hyvinvointi ovat mielentiloja, joihin voimme oman mielen valmentamisella vaikuttaa. Se pidentää myös elinikäämme.
  4. Mielemme luo ajatuksen kiireen tunnusta ja sitä kautta aiheuttaa ajatuksia stressistä. Oman mielen rauhoittamisella pystymme ehkäisemään todellisen stressin syntymistä. Ilman hoitamatta kiireistä mieltämme, voimme ajautua stressin fyysisiin oiretiloihin

Kaikki varmaan allekirjoitamme ajatuksen, että on keskimäärin mukavampaa olla hyvällä tuulella ja myönteinen kuin negatiivisessa mielentilassa (Vaikka, joskus sekin on hyvästä ja sitä tarvitaan!).

Mielen valmentamisen avulla meidän on mahdollista kehittää optimistista mielen mallia, jossa fokusoimme myönteisiin asioihin, onnistumisiin ja asioihin jotka toimivat elämässä pessimistisyyden sijaan (*4). Mielen valmentamisen tavoitteena on tutustua omaan mieleemme, olla tietoisia mitä siellä tapahtuu ja miten mielemme toimii tulkkina ja kääntää erilaiset tapahtumat meille.

Viitteet:

(*1) Davidson, R..J. (2008). Happiness seminaari. Julkaisematon luento. Sydney.

(*2) Davidson, R. J., Kabat-Zinn, J., Schumacher, J., Rosenkrantz, M., Muller, D., Santorelii, S. F., et al. (2002). Alterations in Brain and Immune Function Produced by Mindfulness Meditation. Psychosomatic Medicine, 65, 564-570.

 (*3) Siegel, D.J. (1999). The Developing mind. The Guilford press. New York.

(*4) Seligman, M. E. P. (2008). Achieving authentic happiness: using the new positive psychology to realise your potential for lasting fulfillment julkaisematon luento. Happines & its causes seminaari, Sydney