Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla

Tag Archives: Angela Duckworth


by 5 kommenttia

Opiskelemaan positiivista psykologiaa!

Bunny_with_glasses 2

Katse tiukasti positiiviseen porkkanaan! Kirjoittajan aamuselfie.

Psykologia ja psykiatria ovat onnistuneet vähentämään inhimillistä pahoinvointia valtavissa määrin viimeisten vuosikymmenten aikana (Peterson, 2006). Positiivinen psykologia pyrkii nyt vastaamaan kysymykseen: voiko psykologinen tutkimus tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan lisätä hyvinvointia yhtä suuressa mittakaavassa? Se keskittyy siis vikojen ja puutteiden sijaan tutkimaan yksilön vahvuuksia ja voimavaroja.

Positiivisen psykologian tutkima onnellisuus liittyy vähemmän mielihyvään ja hyvänolon tuntemuksiin, ja enemmän hyvän elämän elämiseen (Seligman & Csikszentmihalyi, 2000; Seligman, 2004). Se ottaa huomioon ihmiselämään kuuluvat vaikeudet. Se miten kohtaamme vastoinkäymiset ja miten selviämme niistä, vaikuttaa hyvinvointiimme keskeisellä tavalla. Hyvinvoinnin, onnellisuuden, luonteenvahvuuksien, hyviden ja kukoistuksen kaltaisten aihepiirien lisäksi positiivinen psykologian tutkii teemoja kuten vastoinkäymisistä kumpuava kasvu (post-traumatic growth) ja henkinen lujuus (resilience).

Tämän pikku intron saattelemana päästän sinut tutkiskelemaan alla olevia valikoituja positiivisen psykologian opiskelumahdollisuuksia (seasssa pari kirjavinkkiä kiireellisimmille) niin Suomessa kuin maailmalla. Ensimmäisenä listalla on Suomen ensimmäinen positiivisen psykologian yliopistotasoinen opiskelukokonaisuus. Monille kysyjille tiedoksi: kurssille voi osallistua, vaikka et olisi pääkaupunkiseudulla!

Näkökulmia positiiviseen psykologiaan (3 op), syksy 2014, Helsingin avoin yliopisto

Näkökulmia positiiviseen psykologiaan -luentosarja perustuu positiivisen psykologian tieteelliseen tutkimukseen. Luennoitsijat ovat mm. psykologeja, kasvatustietelijöitä, erityispedagogeja ja filosofeja, joten näkökulmia on useita.

Opintojaksolla voi korvata psykologian valinnaisiin opintoihin sisältyvän opintojakson PSY493 Muu valinnainen opintojakso (3 op). Kurssin voi suorittaa myös etänä.

Ilmoittautuminen alkaa ke 20.8.2014 klo 10.00. Lisätietoa ilmoittautumisesta täältä.

Positiivisen psykologian voima -kirja (ilmestyy 15.10.)

Kirjassa pohditaan, miten yksilö voi rakentaa elämänsä vahvuuksilleen ja kuinka kasvatus, opetus ja työ voivat tuottaa iloa. Siinä pohditaan myös, ovatko positiivisuus- ja onnellisuusohjeet naiiveja.

Kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa tarkastellaan yleistajuisesti positiivisen psykologian monia näkökulmia suomalaisten huippuasiantuntijoiden voimin.

** Positiivisen psykologian voima -kirjan kirjailijat Helsingin kirjamessujen paneelissa la 25.10. klo 17.30. Lisäinfoa myöhemmin.

Positive psychologists on positive psychology (vol. 2.) Ilmainen timanttinen PDF

Positiivisen psykologian tulevaisuudesta monen mielenkiintoisen persoonan silmin. Haastattelussa 14 alan osaajaa ja tienraivaajaa (mm. Rober Biswas-Diener, Adam Grant, Angela Duckworth, Esa Saarinen, Tayyab Rashid, Ken Sheldon ja James Pawelski). Lisäinfoa täältä.

Erityisen hyvä kaikille, joille positiivisen psykologian kenttä on uusi tai jotka suunnittelevat opintoja sen parissa. Suosittelen luettavaksi ennen ’Näkökulmia positiiviseen psykologiaan’ -kurssia.

UC Berkeleyn yliopiston ’The Science of Happiness’ -kurssi starttaa 1.9.

Maailman suurin hyvinvoinnin tieteeseen keskittynyt kurssi starttaa ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Sen voi suorittaa joko ilmaiseksi kuunteluoppilaana tai maksua vastaan voit saada palautteen kurssitehtävistä ja kurssin päätteeksi todistuksen. Vetäjät, Prof. Dacher Keltner ja Dr. Emiliana Simon-Thomas ovat molemmat alan huippututkijoita ja suosittelenkin lämpimästi ottamaan kopin tästä ainutlaatuisesta tilasuudesta. Tietysti meidän oman Helsingin avoimen yliopiston kurssin ohella, duh : )

Positive Acorn (web-kurssi)

Positiivisen psykologian valmennuskursseja erittäin asiallisen Dr. Robert Biswas-Dienerin johdolla. (Lue Robertin haastattelu täällä.) Erityisesti työelämän valmentajille.

Mahdollisuuksia ulkomailla:

Certificate in Applied Positive Psychology , New York Open Center (seuraava kurssi alkaa 27.9.2014)

Kurssi koostuu seitsemästä lähiviikonlopusta paikan päällä New Yorkissa ja 17 etäopiskelujaksosta. Se on yksi ensimmäisiä ohjelma, joka tarjoaa kurssitasoisen sertifikaatin sovelletussa positiivisessa psykologiassa (PPP). Kurssin opettajat ovat kaikki Pennsylvanian yliopiston Master of Applied Positive Psychology -ohjelmasta valmistuneita alan osaajia. Suosittelen lämpimästi, jos olet pidempään USA:n suunnalla.

MAPP8 University of Pennsylvania

UPennin MAPP -luokka 2012-2013

Master of Applied Positive Psychology, MAPP,
University of Pennsylvania, Philadelphia —->

Positiivisen psykologian isäksikin kutsutun professori Martin Seligmanin vuonna 2005 perustama ensimmäinen positiivisen psykologian koulutusohjelma. Ohjelman muita opettajia ovat mm. Barbara Fredrickson, Adam Grant, Barry Schwartz, Jonathan Haidt, Roy Baumeister, David Coopperrider ja Angela Duckworth. Kiinnostuneet saavat skuupin tähän kovatasoiseen maisteriohjelmaan Seligmanin kirjasta Flourish ja tietysti MAPP-ohjelmasta vastavalmistuneen Dr. Nico Rosen Mappalicious -blogista, jossa hän ajatustelee opiskeluvuottaan varsin sulavasanaisesti ja värikkäästi. Aloita vaikka tästä postauksesta, jossa hän reflektoi oman sensei Esa Saarisemme viime joulukuista UPenn-luentoa.  Seuraava haku ohjelmaan maaliskuussa 2015.

Master of Positive Psychology, MAPP, University of Melbourne, Australia

Ensimmäistä vuottaan käynnissä oleva maisteriohjelma tarjoaa myös osa-aikaisen opiskelumahdollisuuden. Haku sysksyn 2015 opintoihin sulkeutuu 31.10.2014.

M.Sci., pääaineena sovellettu positiivinen psykologia, University of East London, UK

Myös UEL:n maisteriohjelman voi suorittaa yksi- tai kaksivuotisena tutkintona. Seuraava haku ?

The Graduate Certificate in Applied Positive Psychology, University of Sydney, Australia

Osa-aikainen, mutta silti kuulemma erittäin no-nonsense ohjelma (ei maisteri). Pohjaksi vaaditaan vähintään kolmivuotinen psykologian alan tutkinto ja vähintään kahden vuoden soveltuva työkokemus. Seuraava haku toukokuussa 2015.

Lisäksi iso kirjo erilaisia kurssivaihtoehtoja löydettävissä täältä.

 

Intoa opiskeluun ja toivottavasti tästä oli hyötyä! Mahdolliset kysymykset alle, kiitos : -)
Emilia

 

Tekstissä mainitut viitteet:

Peterson, C. (2006). A primer in positive psychology. New York: Oxford University Press.

Seligman, M. E. P. (2004). Authentic happiness: Using the new positive psychology to realize your potential for lasting fulfillment. New York: Atria Books.

Seligman, M. E. P. (2011). Flourish: A visionary new understanding of happiness and well-being. New York: Free Press.

Seligman, M. E. P., & Csikszentmihalyi, M. (2000). Positive psychology: An introduction. American Psychologist, 55(1), 5-14. doi: 10.1037/0003-066X.55.1.5


by Jätä kommentti

UUSI KIRJA (engl.): Positiivisen psykologian helmiä (vol. 2 )

positive psychologists on positive psychology Emilia Lahti

Positive psychologists on positive psychology (vol. 2) ilmestyi 1.1.2014

Ei ole montaakaan yhtä ihanaa asiaa, kuin olla suloisen uppoutunut elämäntarkoitukseensa ja siihen väkevään tekemisen virtaan, mikä siitä seuraa. Ehkä seuraavaksi parasta on saada olla sellaisten ihmisten lähellä, jotka myöskin elävät elämäänsä intohimoisen energisesti, suorastaan tullen yhdeksi tarkoituksensa kanssa. Siinä on samaan aikaan jotain valtavan kaunista ja rohkeaa.

Yhdessä Prof. Aaron Jardenin, Maria Ovejero Brunan ja Yukun Zhaon kanssa haastattelimme 14 arvostettua ja inspiroivaa eri aloilla toimivaa positiivisen psykologian asiantuntijaa ympäri maailmaa. Kysyimme heidän ajatuksiaan positiivisesta psykologiasta tutkimusalana, sen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Lisäksi haastateltavat toivat esiin niin rakentavaa kritiikkiä kuin ilmaisivat syvää innostusta positiivisen psykologian sisältämästä potentiaalista entistä myönteisemmän huomisen luomiseksi.

Kirjaa varten haastattelemiemme ilmiömäisten ja ihastuttavien henkilöiden joukkoon kuuluvat mm. Adam Grant, Angela Duckworth, James Pawelski, Tayyab Rashid, Esa Saarinen, Margarita Tarragona ja Robert Biswas-Diener -upea lista joka vain jatkuu. Kaikki nämä kiehtovat edelläkävijät—seikkailijat kukoistavamman tulevaisuuden väsymättömässä etsinnässä—kertovat hyvin henkilökohtaisella ja aidolla tavalla oman tarinansa siitä, miten he löysivät positiivisen psykologian, miten he hyödyntävät sitä työssään, millaisen tien he ovat kulkeneet tähän päivään ja mikä on heidän suurin intohimonsa. Kirja on innostava sisäpiirin kurkkaus näiden neljäntoista tutkijan, opettajan, kirjailijan ja psykologin elämään, jollaista harvoin saamme. Samalla se on lukijan omaa ajattelua stimuloiva, ihastuttavan substanssirikas matka positiivisen psykologian maailmaan alan asiantuntijoiden silmin.

Tämä kirja on hyvä kaikille, jotka ovat kiinnostuneet positiivisesta psykologiasta, suunnittelevat opintoja sen parissa tai joille se on uusi kenttä. Erityisen mielenkiintoisia olivat itselleni juuri ne elämänmakuiset tarinat, joita sain kuulla ja todistaa, kuten myös ne monet  elämänkokemukseen perustuvat vinkit, joita haastateltavat antoivat. Muistivihko käteen, kahvipannu kuumaksi ja lukemaan. Tämä kirja inspiroi ja laittaa aivosolut hyrräämään! 

Kirja on saatavilla englanniksi täältä linkistä. Jos lukukokemus inspiroi ja jopa pyöräyttää sukat jalastasi, niin kerro se meille jättämällä kommentti Amazoniin: http://www.amazon.com/dp/B00HMGDNNG/ref=rdr_kindle_ext_tmb

Parhain terveisin, Emilia Lahti


by 3 kommenttia

Oletko hidas ajattelija? Onneksi olkoon!

Curiosity and jumping into conclusions

Tulkintamme käsillä olevista tilanteista vaikuttavat voimakkaasti reaktioihimme ja siten, niillä on kauaskantoisia vaikutuksia ympäristöömme. Ajatukset eivät ole vain sähköimpulsseja ja kemiaa aivokuorella: ne ilmentyvät sanoina, tekoina ja eleinä reaalimaailmassa. Elämme kaikki kiinnittyneinä ihmissuhdeverkostoihin ja jokainen tekomme lähettää matkaan jonkinlaisen aallon.

Mieti taaksepäin omaa elämääsi. Tuleeko sinulla mieleen ihmisiä, jotka ovat tarjonneet osuvan ajatuksen juuri oikeaan aikaan ja tuo hetki on johtanut syvällisiin muutoksiin? Ideat ovat pieniä, mutta voimakkaita siemeniä. Ne voivat kasvaa kokonaisiksi valtakunniksi ja muuttaa maailmaa. Toisaalta jokin (jopa tahaton) negatiivinen kommentti voi kasvaa mielessämme sellaisiin mittoihin, että se estää meitä elämästä rohkeasti. Sanoillamme on suuri voima joko sulkea ovia tai avata niitä.

Älä hyppää johtopäätöksiin tai kiirehdi tuomitsemaan. Pyri keräämään faktat ja toimi tämän tiedon pohjalta. Vanha kunnon ´laske kymmeneen, jos meinaat suuttua´ on viisautta; se auttaa hyppäämään automaattisen, intuitiivisen prosessoinnin pikajunasta tietoisen ja rationaalisen ajattelun hitaampaan tavaravaunuun. Kykymme syväprosessoida ärsykkeitä on avain rakentavampaan kommunikointiin ja siten, kukoistavampiin ihmissuhteisiin. Englanninkielen sanat ´act´[toimia] ja ´react´ [reagoida] kuvaavat hyvin tätä eroa. On ihan eri asia toimia harkitusti, kuin olla automaattisten tai tunneperäisten reaktioiden heiteltävänä.

”Between stimulus and response there is a space. In that … In our response lies our growth and our freedom.” [Ärsykkeen ja reaktion välissä on tila … tuo tila on se, missä piilee mahdollisuus kasvuun ja vapauteen], kuten itävaltalainen psykiatri, neurologi ja keskitysleiriltä elossa selviytynyt Viktor Frankl totesi. Psykologi, Nobelisti Daniel Kahneman puolestaan kirjoittaa nopean ja hitaan prosessoinnin välisestä erosta kirjassaan Thinking Fast and Slow (jos luet vain yhden kirjan kesämökillä, olkoon se vaikka tämä; suomeksi). Nopea prosessointi (systeemi 1, kuten sitä myös kutsutaan) on intuitiivista, emootioperäistä, automaattista ja vailla havaittavaa yksilön kontrollia. Sen moottorina toimivat uskomuksemme, aikaisemmat kokemuksemme, odotuksemme sekä monet heuristiikat, joiden varassa selitämme ympäröivää maailmaa. Hidas ajattelu (systeemi 2) on harkitsevaa ja ykkössysteemiä perusteellisempaa. Se pohjaa asian tai tapahtuman tietoiseen tarkasteluun.

Alla oleva esimerkki havainnollistaa tätä eroa.

Daniel Kahneman hidas ja nopea ajattelu positiivinen psykologia Emilia LahtiEnsimmäisen kuvan kohdalla päättelemme salamannopeasti ja automaattisesti, että kyseisellä lemmikillä eivät ole kaikki Shebat kupissa (no siinä määrin, kuin nyt voimme analysoida eläinten tunteita. Kyseinen ´mörkkikissa´ on omistajansa mukaan ihan hyvää seuraa). Toisen kuvan kohdalla joudumme käyttämään tietoista, hitaampaa prosessointia nähdäksemme sen kaksi merkitystä. Näetkö ihmishahmon kävelemässä puiston poikki vai näetkö vain kasvot? (itse en tosin rehellisesti sanoen saa silmiäni irti vasemmanpuoleisesta kuvasta 8 )

Sain juuri päätökseen positiivisen psykologian tutkinnon Philadelphiassa. Hyväksyntä gradulle tuli itse asiassa tänään eli nyt alkoi loma. Tiukkatahtinen maisterintutkinto (Master of Applied Positive Psychology, MAPP) koostuu kolmesta peräkkäisestä lukukaudesta, joihin on ympätty kahden vuoden opinnot. Tutkinnon päämääränä on ymmärtää ja tutkia, miten yksilöt, organisaatiot ja yhteisöt voivat kurottautua parhaaseen mahdolliseen olemismuotoonsa. Miten sinä ja minä voimme esimerkiksi hyödyntää vahvuuksiamme, nauttia toimivammista ihmissuhteista, oppia uusia positiivisia tapoja sekä kasvaa vaikeuksista.

Ohjelman professoreina toimivat mm. Marty Seligman, James Pawelski, Angela Duckworth, Barbara Fredrickson, Jane Dutton, Adam Grant, Roy Baumeister, Jonathan Haidt, David Cooperrider ja monta muuta. Jos nyt kiteyttäisin hyvinvoinnin ja onnellisuuden salaisuuden (sellaisena kuin se minulle näyttäytyy) yli sadan luennon ja ties kuinka monen tuhannen kahvikupillisen jälkeen, olisi se jotain tämäntapaista:

Onnellisuus, potentiaalin hyödyntäminen, mahdollisuus muuttua -enemmän kuin missään muussa- lepäävät yksilön kyvyssä harjaannuttaa tahdonalaista tiedon prosessointia sekä vähentää tunneperäistä, automaattista reagoimista. Oppia ottamaan askel taaksepäin ja tiedostaa, missä mennään. Laittaa paussi evoluutiobiologisesti vanhimman ja intuitiivista ajatteluamme ruokkivan aivojen ydinosan (limbisen järjestelmän) sekä toimintamme välille.

Suurten etuotsalohkojen sekä aivokuoren kehittyminen myöhemmässä vaiheessa mahdollistivat ne korkeat tiedolliset prosessit, mitkä erottavat ihmisen muista lajeista: meillä on ainutlaatuinen kyky reflektoida omaa ajatteluamme ja mahdollisuus valita, mihin kohdistamme huomiomme. Harjoittamalla aivojamme systeemi 2 -tyyppiseen tiedostavaan prosessointiin, voimme muuttaa ajatteluamme ja sitä kautta elämämme.

”No longer at the mercy of the reptile brain,
we can change ourselves.” Carl Sagan