Positiivisen psykologian tutkimusten mukaan elämäänsä tyytyväiset, psykologisesti hyvinvoivat ihmiset ovat sekä tehokkaampia, vastuuntuntoisempia että menestyvämpiä työssään. No, mitä organisaatiot siitä hyötyvät? Fyysisesti ja psyykkisesti hyvinvoivilla ihmisillä on vähemmän sairauspoissaoloja, he ovat luovempia omassa työssään, asiakastyytyväisyys on heidän kohdallaan parempi ja heillä on keskimääräistä vähemmän työpaikan vaihtoja (*1). Kuulostaa win-win -tilanteelta ja hyvin järkevältä.

Positiivisen johtamisen ydinajatus on keskittyä siihen, mikä yksilön, tiimin ja organisaation tasolla toimii ja tuottaa hyvää tulosta. Se perustuu organisaation osaajien lahjakkuuksien ja vahvuuksien vahvistamiseen heikkouksien sijasta (*2). Usein organisaation kehitysseminaareissa yhdellä lauseella mietitään, mikä meillä toimii ja sen jälkeen yritämme syventyä lopun kehityspäivän ajan heikkouksiimme. Tällainen toiminta voi johtaa porukan turhautumiseen sekä negatiivisuuden lisääntymiseen ja innottomuuteen.Harva meistä innostuu puutteistamme.

Olen sortunut monesti tähän ajatusmalliin esimiestyössäni ja organisaatioiden kehittämisessä. Olen fokusoinut liikaa heikkouksiin ja niiden armottomaan kehittämiseen. Ihmettelin usein, miksi porukka ei syty kehittämispäiviin. Luulin, että päivä pois arkiympäristöstä ja arjen touhuamisesta lataisi energiapakkeja, mutta usein kävikin päinvastoin. Seuraavana päivänä tupa oli yleensä täynnä nuutuneita ihmisiä, jotka innottomina yrittivät fokusoida heikkouksiinsa.

Miksi emme voisi keskittyä siihen, missä olemme hyviä ja vahvoja, ja vahvistaisi vahvuuksia entisestään? Positiivisen johtamisen asiantuntijan Kim Cameronin (2008) mukaan tämä parantaa tuottavuutta ja synnyttää positiivista energiaa koko organisaation sisällä (*2).

On hyvä tiedostaa, ettei positiivinen johtajuus tarkoita pelkästään ääripositiivisuutta, happy family -meininkiä ja jatkuvia hurraa-huutoja. Mielestäni organisaatioissa pitäisi pyrkiä sallivuuden ja inhimillisyyden ymmärryksen kulttuuriin. Tällä tarkoitan sitä, että ihmisten olisi mahdollisuus positiivisten tunteiden lisäksi näyttää myös negatiivisia tunteita ilman peittelyä. Joskus tuntuu, että positiivisuus menee liian pitkälle ja ihmiset yrittävät ylläpitää hymyään hampaat irvessä. Ihmisten ja organisaatioiden toimintaan kuuluu myös negatiivisuus, epäonnistumiset ja huonommat paivat. Hyvään johtajuuteen kuuluu epäonnistumisten kohtaaminen inhimillisellä tavalla ilman nöyryyttämistä ja julkisen häpeän aiheuttamista. Se on tilan antamista ja joustamista esimiesten ja kollegoiden puolelta tarvittaessa, mutta myös omien tunteiden johtamista ja purkausten hillintää.

 

Lähteet:

 (*1) Ben-Shahar, T. 2008. Positive Leadership. julkaisematon luento. Happiness & its causes seminaari. Sydney.

(*2) Cameron, K. 2008. Positive Leadership. Berret-Koehler Publishers.