Positiivinen psykologia

Tiede hyvinvoinnin taustalla


Jätä kommentti

Elänkö elämääni suorittamisen oravanpyörässä vai kukoistaen?

Osallistuin joitakin vuosia sitten Harwardin yliopiston psykologian professori Tal Ben-Shaharin positiivisen psykologian perusteet -kurssille. Ben-Shahar kuvasi kestävää onnellisuutta neljän perustyypin kautta tavalla, joka jäi lähtemättömästi mieleeni.

Sakke Suorittaja on erittäin tehtäväorienteinen. Sakkella on kovat tavoitteet, ja hän suunnittelee ohjelmansa ja aikataulunsa erittäin tarkkaan. Sakke on aikaansaava, mutta hänen toimintansa saattaa helposti johtaa suorittamisen oravanpyörään ja liialliseen tulevaisuusorientaatioon. Suorittamisen keskellä Sakke ajattelee usein: ”Sitten kun valmistun näistä opinnoista tai kun saan tuon työpaikan, sitten nautin elämästä. Siihen asti laitan kaiken likoon ja painan täysillä. Tai sitten kun saamme vaimoni kanssa lapsia, sitten olen enemmän läsnä kotona ja vähennän tekemisiäni.”

Sakken vahvuuksiin kuuluu se, että hän saa asioita tapahtumaan. Haasteena puolestaan on se , ettei hän osaa nauttia tästä hetkestä. Riskinä on suorittamisen ja kiireen oravanpyörä, sekä vakava uupuminen. Hän elää aina tulevaisuudessa. Kun hän saavuttaa tavoitteensa, on hän jo suunnannut ajatuksensa seuraavaan päämäärään, ja hetkestä nauttiminen jää taas seuraavaan kertaan. Itse olen usein Sakke, ja veljiäni löydän hyvin usein yritysten ja organisaatioiden johdosta.

 

Hedonisti etsii mielihyvää ja välttää negatiivisuutta

Toinen perustyyppi on Heimo Hedonisti. Hän etsii mielihyvää ja välttää epämiellyttäviä tunteita ja kärsimystä. Heimo pyrkii usein tyydyttämään mielihyvätarpeensa stressaamatta tulevaisuudesta. Hän saa nautintoa erilaisten halujen toteuttamisesta. Nautinnot voivat olla syömistä, juomista, liikkumista, seksiä, ajanviettoa kavereiden kanssa, pelaamista, elokuvia jne.

Heimo vahvuuksia on hetkessä eläminen ja myönteisten tunteiden kokeminen. Hänen riskinään saattaa kuitenkin olla se, että hän ohjautuu elämässään täysin halujensa mukaan ilman, että hän olisi luomassa haluamaansa tulevaisuuselämää. Ääriesimerkkinä ovat tietysti huumeiden käyttäjät, jotka ovat halukierteessä aina etsimässä seuraavaa annosta. Heimolla on mahdollisuus toteuttaa joko terveellisiä tai epäterveellisiä hedonistisia halujaan.

Heimo Hedonistin haasteena on se, ettei hän välttämättä löydä pitkäaikaista onnellisuutta. Hän elää vain halusta ja nautinnosta toiseen ilman elämän ja omien arvojensa pidempiaikaista kirkastamista. Tämä johtaa helposti elämässä ajelehtimiseen. Vaarana on jäädä halujen ja mielihyvän oravanpyörään. Extreme-jutut ovat hyvä esimerkki tästä. Ihminen jää koukkuun jännityksen ja suorituksen tuomaan mielihyvään, ja haluaa aina vain lisää. Lopulta vaarana on elämän suppeutuminen ja yliannostus.

Kolmas perustyyppi on Nippe Nihilisti.  Hän elää pitkälti menneisyydessä käsin. 80 %:a hänen ajatuksistaan suuntautuu jo tapahtuneisiin juttuihin. Nippella on mahdollisuus nauttia menneisyyden onnistumisista ja oppia virheistään, ja sitä kautta olla vahvempi tulevaisuudessa.

Riskinä Nippen toiminnassa on se, että hän jää menneisyytensä vangiksi. Hänen ajattelunsa saattaa johtaa menneisyyden märehtimiseen sen sijaan, että hän olisi oppinut siitä jotain. Hän jää usein ongelmakeskeisyyteen ja negatiivisuuskierteeseen valittamaan omaan surkeaa kohtaloaan. Nippen mieli ei välttämättä näe mahdollisuutta olla rakentamassa parempaa elämää, koska hänen menneisyytensä on ollut niin surkea.

 

Miten päästään kestävään onnellisuuteen ja oman elämän kukoistamiseen?

Neljäs perustyyppi osaa rakentaa kestävää onnellisuutta. Kaarina Kukoistaja osaa tasapainoilla menneisyyden, tämän hetken ja tulevaisuuden välillä. Pääosin hän elää tässä hetkessä ollen läsnä kussakin tilanteessa ilman halujen ja mielihyvän koukutusta. Hän elää myös Sakkena tulevaisuudessa, tiedostaen omat arvonsa, jota haluaa toteuttaa ja tunnistaen suunnan, jonne haluaa mennä. Silloin tällöin hän elää myös Nihilisti-Nippenä hyväksyen senhetkiset epämiellyttävät tunteensa, oman hetkellisen surkeutensa ja heikkoutensa osana inhimillistä elämää. Kaarina muistaa, että ollakseen vahvoja meidän pitää osata olla myös heikkoja. Kaarina osaa ammentaa heikkouden hetkistä ja epäonnistumisista virtaavuutta omaan elämäänsä.

Hyvä elämä syntyy siitä, että elämme sopivassa suhteessa Sakkena, Heimona, jopa silloin tällöin Nippenä oppien menneisyyden virheistä ilman itsemme syyllistämistä. Kestävä onnellisuus syntyy siitä, että nautimme jokaisesta askeleesta, jonka otamme itse valitsemamme vuoren huippua kohti kiivetessä niin, että saamme lisähappea menneisyyden liukastumisistamme.

Miten tasapainottaa elämäänsä ja hyödyntää erilaisia rooleja? Miten olen Kaarina Kukoistaja niin, että tasapainotan Sakke Suorittajan, Heimo Hedonistin ja Nippe Nihilistin rooleja elämässäni?

 

Viitteet:

Ben-Sharar, T. 2009. Julkaisematon luento. Positiivisen psykologian perusteet. The University of Pennsylvania.

Ben-Sharar, T. (2007). Happier: McGraw-Hill.


Jätä kommentti

Nukkuminen edesauttaa fyysistä energiaa…

Kaikilla meillä on varmasti omakohtaista kokemusta huonon nukkumisen yhteydestä alhaiseen energiatasoon, heikentyneeseen immuniteettiin ja ajattelukykyyn sekä nousevaan stressitasoon. Vähäiset unet tai valvottu yö vastaa seuraavana päivänä yhden promillen humalatasoa ja vähentää älykkyysosamäärää keskimäärin kymmenellä pisteellä (*1).

Nukkumisella on tärkeä merkitys hyvinvointiin ja aivojen toimintaan. Monesti ihmiset aliarvioivat unen laadun merkitystä. Aivomme tarvitsevat unta kehittyäkseen ja oppiaksemme uutta (*2). Nukkuminen on aivojemme tärkein huoltotoimenpide (*3). Vaikka et tunne akuuttia väsymyksen tunnetta, ei se tarkoita, ettetkö tarvitsisi yöllä unta. Vain joka neljäs 18-29-vuotiaista nukkuu riittävästi eli keskimäärin kahdeksan tuntia yössä. Aivotutkija Kiti Muller on huolissaan, koska keskimääräinen unimäärä on ihmisillä muutamassa vuosikymmenessä pudonnut 8,5 tunnista seitsemään tuntiin, vaikka aivomme tarvitsevat yhä enemmän lepoa lisääntyneen aivotyön seurauksena. Väsymys supistaa ajatteluamme ja turvaudumme useimmin rutiiniratkaisuihin. Virkeissä aivoissa syntyvät uudet oivallukset ja luovat ratkaisut (*3).

Teknologian kehittyminen ja sosiaalinen media ovat altistaneet aivomme entistä suurempaan info- ja ärsyketulvaan. Se aiheuttaa helposti mielemme lisääntyvää sisäistä höpötystä nukkumaan mennessä ja estää meitä pääsemästä syvään uneen. Erityisesti kiireisinä aikoina tuntuu, ettei mielemme anna meille rauhaa jatkamalla sisäistä dialogiaan läpi yön. Lisääntyvissä univaikeuksissa on hyvä tiedostaa, miten mieltä voi valmentaa laadukkaaseen uneen pääsemiseksi.

Olen aina ollut huono nukahtaja. Varsinkin stressi ja erityisesti hyvien unien tärkeys seuraavan päivän haasteisiin ovat monesti aiheuttaneet harmia itselleni. Useampi vuosi sitten ryhdyin valmentamaan mieltäni paremman unenlaadun kehittämiseksi. Harjoittelu on vaatinut kärsivällisyyttä ja sitä on pitänyt toistaa säännöllisesti. Kuitenkin voin antaa tyytyväisyystakuun ja palautusoikeuden jo muutaman viikon jatkuvalle mielen treenaukselle. Parhaimmillani pystyn nukahtamaan muutamassa hetkessä niin, että nukun koko yön laadukasta unta havahtuen seuraavan kerran aamulla virkeänä uuteen päivään. Tulet huomaamaan, että esimerkiksi alla oleva yksinkertainen mielen harjoite – nukahtamismantra – todella kehittää unenlaatuasi. Alla on muutama muukin vinkki nukkumisen kehittämiseen.

Muutama vinkki parempaan uneen:

  1. Nukahtamismantra

Tämän mantran avulla monet ovat helpottaneet nukahtamistaan ja kehittäneet unen laatuansa huomattavasti. Tarkoituksena on valmentaa mieltäsi rauhoittumaan ennen nukahtamista ja pääsemään nopeasti syvään uneen. Laske kolmesta kymmenestä takaperin ykköseen toistaen samalla ”nukahdan syvään uneen ja nukun aamuun asti sikeää unta, nukahdan syvään uneen ja nukun aamuun asti sikeää unta”.

  1. Huolehdi, että makuuhuone on viihtyisä, pimeä ja tarpeeksi viileä.
  2. Yritä ylläpitää samaa nukkumisrytmiä läpi viikon. Mene nukkumaan suurin piirtein samaan aikaan joka ilta.
  3. Käytä makuuhuonetta vain nukkumiseen ja rakasteluun. Jos sinulla on nukahtamisvaikeuksia, älä käytä sänkyä lukemiseen ja netissä surffailuun. Vältä pitämästä työmateriaalia makuuhuoneessa.
  4. Mene sänkyyn, kun tunnet itsesi väsyneeksi. Jos et saa unta kymmeneen minuuttiin, nouse ylös, verryttele hieman, palaa sänkyyn ja tee sitten nukahtamismantra uudelleen.
  5. Yritä välttää raskasta fyysistä harjoittelua ja kuntoilua kahta tuntia ennen nukkumaan menoa. Vältä raskasta ateriaa tunti ennen nukkumaan menoa. Muista myös, että kofeiinijuomat vaikeuttavat nukahtamista. Vältä niitä kuuden jälkeen illalla.
  6. Vältä yli puolen tunnin päiväunia viisi tuntia ennen nukkumaan menoasi. Tutkimuksen mukaan 15-20 minuutin ns. power napit ovat kaikkein tehokkaimpia.

 

 Viitteet:

(*1) Ben-Sharar, T. 2009. Julkaisematon luento. Positiivisen psykologian perusteet. The University of Pennsylvania.

(*2) Spence, G. 2009. Julkaisematon luento. The psychology of Peak Performance. The University of Sydney.

 (*3) Muller, K. 2007. Aivot – tärkein pääomamme. http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/NET/010607101909HJ/$File/kmuller260407.pdf?OpenElement


Jätä kommentti

Ravinnolla on suuri merkitys elinikäämme…

Yhtenä positiivisen psykologian päämääränä on löytää keinoja yksilöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Siihen vaikuttaa merkittävästi energiasäiliömme tankkaaminen, eli järkeistetty syöminen. Sekä fyysinen että psykologinen hyvinvointimme on yhteydessä terveellisiin ruokailutapoihin. Olemme ala-asteelta lähtien saaneet tuputusta ruoan terveysvaikutuksista, mutta joka tapauksessa tässä kirjoituksessa tulee lisäannos sen merkityksestä hyvinvointiimme ja elinikäämme.

Health Coaching on nouseva trendi sekä Yhdysvalloissa että Australiassa. Eikä vähiten siksi, että näiden maiden väestöstä yli 60% on ylipainoisia ja heillä on terveydellisiä ongelmia roskaruoan takia. Uusimpien tutkimusten mukaan ruoan vaikutus elinikään on jopa kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen. Lisäksi sillä on vaikutus myös päivittäiseen energiatasoomme, stressin sietoomme, jaksamiseemme  ja  mielentiloihimme. Emme kuitenkaan tarvitse ulkopuolista terveysvalmentajaa, jossa olemme tietoisempia omasta syömisestämme. Terveelliset ruokailutavat eivät tarkoita, että meidän pitäisi syödä päivät pitkät ituja, vaan voisimme pikkuisen järkeistää syömistämme.

Kuuluin itse aikoinaan tuohon suomalaisten miesten urheaan joukkoon, joka laittaa paljon energiaa ja rahaa autonsa huoltamiseen, mutta ostaa itselle kaupasta halvinta ja epäterveellisintä makkaraa. Tätä on turha selittää rahan säästöllä. Asiaa voi ajatella elinvuosien näkökulmasta. Terveellinen ruokavalio on yhteydessä elinikäämme. 10 lisävuotta laadukkaamman syömisen ansiosta tuottaa tilille keskimäärin n. 250 000 euroa enemmän eläkettä. Ja 20 vuotta tietysti tuplasti eli 500 000 euroa.  Ja näistä summista on Katainen ottanut jo verot pois.

Suurin osa meistä on niin kiireisiä, että tuskin ehtii syvällisemmin pohtia, miten voisi parantaa oman elämänsä laatua tulevaisuudessa, ja miten rahastaa 20 vuotta pidempään eläkettä valtiolta. Tämän johdosta tein TOP7 listan ihmepillerin ensimmäisestä osa-alueesta, järkeistetystä elimistön tankkaamisesta. Sen avulla voit huoltaa omaa kroppaasi hieman paremmin. Kyse ei ole isoista elämän mullistuksista, vaan pienistä helposti toteutettavista muutoksista. Voit edelleen nauttia syömisestä, mutta jatkossa hieman tietoisemmin.

TOP7 lista, miten voit vaikuttaa elinikääsi syömisellä:
1. Juo päivittäin vihreätä teetä (saat tärkeitä antioksidantteja)
2. Syö säännöllisesti pähkinöitä (Brasilian pähkinät ovat parhaita, saa kaupasta)
3. Syö hitaasti (pureskele jokainen annoksesi ainakin 20 kertaa ennen nielaisua)
4. Syö säännöllisesti kalanmaksaöljyä (omega 3,6,9)
5. Syö pikkuisen enemmän vihanneksia ja salaattia
6. Ole läsnä syödessäsi. Älä syö itseäsi joka kerta ähkyyn, lopeta ajoissa

7. Juo päivittäin ainakin 1,5  vettä

Tuon listan käytäntöön laittamalla säästyt monilta tulevaisuuden vaivoilta ja sairauksilta. Hesessä tai Mäkissäkin voit käydä, kunhan et tee sitä joka päivä. Ei pitäisi olla liian paha ’nakki’ siirtää lista käytäntöön?!

Viitteet:

(*1) Ben-Sharar, T. 2009. Julkaisematon luento. Positiivisen psykologian perusteet. The University of Pennsylvania.

(*2) Collins, M. P., & Dunn, L. F. (2005). The Effects of Meditation and Visual Imagery on an Immune System Disorder: Dermatomyositis. The Journal of Alternative and Comlementary Medicine, 11(2), 275-284.

(*3) Kabat-Zinn, J. (2003). Mindfulness-Based Interventions in Context: Past, Present and Future. Clinical Psychology: Science and Prcatice, 10(2).

(*4) Langer, E.J. 1989. Mindfulness. A Merloyd Lawrence books.


4 kommenttia

Sisäisen murehtijan ja kritisoijan tunnistaminen…

Länsimaisilla ihmisillä on parempi elämisen laatu kuin koskaan ennen maailman historiassa. Meillä on paremmat lääketieteelliset hoidot, enemmän ja terveellisempää ruokaa tarjolla, laadukkaammat asuinolot, parempi hygienia, enemmän rahaa, parempi ja laadukkaampi koulutus, oikeutta ja tasa-arvoa, helpot matkustusmahdollisuudet ympäri maailmaa, monipuolista vapaa-ajan tarjontaa ja laajat uramahdollisuudet. Elämme laadukkaampaa elämää kuin kuninkaalliset vain vähän aikaa sitten. Silti pahoinvointia on kaikkialla ja ihmiset voivat henkisesti entistä huonommin (*1). Yksi suurimmista syistä tähän on oman mielemme tapa murehtia, haluta enemmän ja enemmän ja vertailla elämäämme muiden elämään.

Oman sisäisen murehtijan ja kritisoijan kesyttäminen

 Miten usein saammekaan itsemme kiinni murehtimasta tulevia tapahtumia, pohtimasta miten selviämme tärkeästä palaverista, miettimästä miten lapsemme pärjäävät jne. Monille murehtiminen on iso osa sisäisen höpöttäjämme toimintaa. Vaikka sisäinen murehtijamme ja kritisoijamme luovat joskus tehokasta suunnittelua, niin usein ne aiheuttavat turhaa huolta ja negatiivisten tunteiden kierrettä. Valmentamalla omaa mieltämme voimme tulla sinuiksi sisäisen murehtijamme kanssa, emmekä ajaudu jatkuvan murehtimisen kierteeseen.

Ratkaisu jatkuvasta huolehtimisesta eroon pääsemiseksi ei kuitenkaan ole sisäisen murehtijan välttäminen. Hyvin usein jäämme jumiin ajatustemme ja tunteidemme kanssa, jos yritämme välttää niitä.  Kaikki tiedämme tarinan, jonka mukaan pitäisi olla ajattelematta vaaleanpunaista elefanttia. Ja miten käykään: näet mielessäsi tällä hetkellä juuri sen. Pelkäämällä murehtimista luomme vain lisää ongelmia ja kritisoimme itseämme entistä enemmän.

Parempi vaihtoehto on hyväksyä huolet ja kritiikki osana mielen mallejamme ja ajatteluamme. Ole tietoinen murehtijastasi, kohtaa se rohkeasti, hyväksy se, ja sen jälkeen tule kaveriksi sen kanssa. Seuraavan kerran kun saat itsesi kiinni murehtimisesta tai itsesi kritisoimisesta, hyväksy se osana mielesi toimintaa, naureskele itsellesi hetken aikaa ja anna ajatusten ja huolien sen jälkeen mennä.

Oman mielen valmentamisella voit kehittää suhdettasi sisäisen murehtijan ja kritisoijan kanssa. Voit kokeilla seuraavia Susan Davidin ohjeita (*2)

1. Tutkiskele sisäistä murehtivaa ja kriittistä puhettasi

Mitä tuolla puheellasi tarkoitat? Sisäinen dialogi itsesi kanssa voi tuntua aluksi hullulta, mutta se on tärkeä oman mielen valmentamisen tekniikka objektiivisen ajattelun kehittämiseksi. Sen avulla pääset ikään kuin helikopteriperspektiiviin tarkastelemaan oman mielesi ja pääkoppasi toimintaa. Mitä tapahtuukaan mielessäni? Mistä tuo kriittinen ajatukseni tähän taas putkahti? Yleensä opimme huomaamaan, miten murehtiminen ja itsemme kritisointi ovat vanhemmiltamme, kavereiltamme tai yhteiskuntamme normien kautta opittuja ajatusmalleja. Tutkiskelemalla mielesi toimintaa, kehität objektiivista ajatteluasi ja pääset eroon epäsuotuisista murheistasi.

2. Toimi sisäisestä kritisoijasta huolimatta

Mikä erottaa itsensä toteuttajan ja menestyjän niistä, jotka eivät onnistu? Kaikilla meillä on menossa kriittinen dialogi mielessämme. Positiivisen psykologian piirissä tehtyjen tutkimusten mukaan (*3) kaikki ihmiset kokevat negatiivisia tunteita, kokevat voimattomuutta ja laiskuutta aika ajoin ja pelkäävät epäonnistumista. Ero tulee siinä, että aikaansaajat toimivat siitä huolimatta. He osaavat katsoa omaa mieltänsä ulkoapäin ja hyväksyä meneillään olevan kriittisen ajatusketjun. He hyväksyvät sen osana inhimillisenä ihmisenä olemista ja toimivat siitä huolimatta. Seuraavan kerran kun saat itsesi kiinni kritisoimisesta, toimi silti. Voit aina kysyä itseltäsi ”Onko sisäinen kritisoijani auttamassa minua, vai estämässä minua toimimasta?”

Viitteet:

(*1) Harris, R. The Happiness Trap. 2007. Exisle Publishing.

(*2) David, S. How to Manage Your Inner Critic. Harward Business review. blog. http://blogs.hbr.org/cs/2010/01/how_to_quiet_your_inner_critic.html?

(*3) Ben-Shahar, T. Julkaisematon luento. The University of Pennsylvania. The foundation of Positive Psychology.


4 kommenttia

NELJÄ FAKTAA OMASTA MIELESTÄMME…

Oman mielen valmennus on ollut viime vuosina yksi tutkituimpia positiivisen psykologian käsitteitä ja menetelmiä. Oman mielen valmentamisen vaikutukset aivojen toimintaan ja sitä kautta yksilön ajatteluun ja tunteisiin, ovat herättäneet mielenkiintoa erityisesti neurotieteessä (aivojen ja hermoston toiminnan ja rakenteen tutkimus).

Läpimurtotutkimus tällä alueella tapahtui 2003, jolloin yksi Amerikan kuuluisimmista neurotieteilijöistä Richard J. Davidson tutki pitkään omaa mieltään valmentaneita munkkeja (*1, *2). Tutkimusten seurauksena hän löysi yhdessä tutkijaryhmänsä kanssa, että mielen valmentamisen avulla meidän on mahdollista muuttaa aivojen toiminta-alueiden painotusta ja siten ajatteluamme.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elinikämme aikana ohjelmoituneet negatiiviset ja epäsuotuisat mielen mallit ja tunneyhteydet ovat muutettavissa positiivisiksi säännöllisellä harjoittelulla.

Neljä tutkimustietoon perustuvaa faktaa omasta mielestämme: (*2,*3)

  1. Meillä on mieli ja sillä on elintärkeä rooli elämässämme. Se vaikuttaa mm. tunteisiimme, ajatteluumme ja käyttäytymiseemme
  2. Mielellä ja kehollamme on yhteys toisiinsa. Usein mielellä on yhteys sekä mentaalisen että fyysisen sairastumiseen
  3. Onnellisuus ja psykologinen hyvinvointi ovat mielentiloja, joihin voimme oman mielen valmentamisella vaikuttaa. Se pidentää myös elinikäämme.
  4. Mielemme luo ajatuksen kiireen tunnusta ja sitä kautta aiheuttaa ajatuksia stressistä. Oman mielen rauhoittamisella pystymme ehkäisemään todellisen stressin syntymistä. Ilman hoitamatta kiireistä mieltämme, voimme ajautua stressin fyysisiin oiretiloihin

Kaikki varmaan allekirjoitamme ajatuksen, että on keskimäärin mukavampaa olla hyvällä tuulella ja myönteinen kuin negatiivisessa mielentilassa (Vaikka, joskus sekin on hyvästä ja sitä tarvitaan!).

Mielen valmentamisen avulla meidän on mahdollista kehittää optimistista mielen mallia, jossa fokusoimme myönteisiin asioihin, onnistumisiin ja asioihin jotka toimivat elämässä pessimistisyyden sijaan (*4). Mielen valmentamisen tavoitteena on tutustua omaan mieleemme, olla tietoisia mitä siellä tapahtuu ja miten mielemme toimii tulkkina ja kääntää erilaiset tapahtumat meille.

Viitteet:

(*1) Davidson, R..J. (2008). Happiness seminaari. Julkaisematon luento. Sydney.

(*2) Davidson, R. J., Kabat-Zinn, J., Schumacher, J., Rosenkrantz, M., Muller, D., Santorelii, S. F., et al. (2002). Alterations in Brain and Immune Function Produced by Mindfulness Meditation. Psychosomatic Medicine, 65, 564-570.

 (*3) Siegel, D.J. (1999). The Developing mind. The Guilford press. New York.

(*4) Seligman, M. E. P. (2008). Achieving authentic happiness: using the new positive psychology to realise your potential for lasting fulfillment julkaisematon luento. Happines & its causes seminaari, Sydney


4 kommenttia

Oman mielen valmennusta Himalajalla…

Tein vuonna 2010 viiden viikon matkan Nepaliin. Jälleen kerran totesin, että maailman köyhimpiin maihin kuuluvan Nepalin asukkaat osoittivat vieraanvaraisuudellaan, että onnellisuus ja yhteisöllisyys eivät ole varallisuudesta kiinni.

Neljä viikkoa matkastani vietin Himalajan vuoristossa sijaitsevassa retriittikeskuksessa, jossa minulla oli paljon aikaa tutkia oman mieleni toimintaa. Retriitin aikana sain keskittyä omaan ajatteluuni ja sen valmentamiseen ilman ulkoisia häiritseviä ärsykkeitä: nettiä, kännykkää, sanomalehtiä, televisiota ja muita viestimiä. Päiväohjelma keskuksessa alkoi aamuviiden herätyksellä ja meditoinnilla, jatkuen mindfulnessin eli tietoisen läsnäolon hengessä, kuunnellen välillä opetuksia omasta mielestämme ja sen kehittämisestä. Päiväohjelmamme päättyi iltayhdeksältä viimeiseen oman mielen valmentamisen harjoitukseen. Kuukausi retriittikeskuksessa oli kuin mielen valmentamisen maraton, tunnetilojen ylä- ja alamäkineen.

Sisäinen höpöttäjämme on parhaillaan paras ystävämme tai pahimmillaan se on pahin vihollisemme. Kuitenkin käytämme aikaamme enemmän netissä surffailuun ja muuhun merkityksettömään, kun voisimme valmentaa omaa mieltämme, joka vaikuttaa elämäämme koko ajan.  Jo pelkästään istumalla lattialla keskittyen hengitykseen ja omaan ajatuskulkuun, ehtii puolen tunnin aikana paljon oppimaan omasta mielestään. Saati, että teet sitä säännöllisesti kahdeksan tuntia päivässä, kuten minä Nepalissa.

Vaikka takanani oli viiden vuoden säännöllinen mindfulness harjoittelu, oli päivittäinen omaan mieleen keskittyminen haastavaa. Osassa harjoitteista keskityin tunnin ajan vain omaan hengitykseeni. Mutta jo muutamassa minuutissa sisäinen höpöttäjä ehtii pomppia uskomattoman moneen paikkaan. Oman ajattelun oppimisessa tehokas harjoite olikin seurata, mihin oma ajatteluni kulkee. Ajan kuluessa se auttoi itseäni hiljentämään sisäistä pölpötystäni ja rauhoittamaan mieltäni.

Aika Himalajalla oli tunteiden vuoristorataa. Alussa päivittäinen fiilis upeissa vuoristomaisemissa oli erittäin positiivinen ja opin paljon uutta omasta itsestäni. Neljä viikkoa eristyksissä ulkomaailmasta on kuitenkin erittäin raskas kokemus ja keskittyminen viimeisenä viikkona vaati venymistä omalta mieleltäni. Kuukauden jälkeen repussani on paljon oppeja ja kokemuksia, joita tulen jakamaan seuraavissa blogikirjoituksissani.

1. Putsaa oman mielen levysi turhista ajatuksista

Opin kuinka vuosien varrella mieleeni on varastoitunut paljon positiivisia ja negatiivisia muistijälkiä. Näiden mentaalimallien tunnistaminen on mielestäni tärkeä osa itsensä kehittämistä. Ymmärtämällä oman mielesi höpötystä pystyt paremmin hyväksymään itsesi ja kehittämään itsetuntoasi. Oma mielemme on kuitenkin se elin, jonka kautta itsetuntomme on rakentunut. Vuosien varrella sinne on kerääntynyt paljon tavaraa, joka olisi hyvä imuroida pois ja heittää roskikseen. Mielemme levyllä pyörivät merkityksettömät ajatukset ja mielenmallit, jotka eivät ole eduksi itsetunnollemme. Sama levy pyörii, vaikka asia tai tapahtuma olisi vanhentunut jo tunteja, päiviä tai jopa vuosia sitten. Ja näiden negatiivisten asioiden märehtiminen aiheuttaa pahaa oloa ja itse syyttelyä. Tunnistamalla omalla mielen levylläsi pyörivät kappaleet, uskallat päästää niistä irti ja annat tilaa uusille kappaleille.

2. Keskity tähän hetkeen

Vaikka sain putsattua mieltäni ja kehitettyä positiivisempia ajatusmalleja, niin mieleni alkoi kyllästymään ja väsymään muutaman viikon jälkeen. Se oli jo valmis jatkamaan seuraavaan projektiin. Se ei enää nähnytkään tuota Himalajan vuoriston upeutta, raikasta ilmaa sekä hiljaisuutta ja rauhallisuutta yhtä innostavana kuin alussa. Alkoi uusi taistelu oman mieleni kanssa. Höpöttäjäni alkoi kaipaamaan normaalia elämää ja suunnittelemaan jo kurssin jälkeistä elämää.  Tässä tilanteessa piti löytää uusi merkitys loppuajalle, yrittäen elää tässä hetkessä ilman miettien keskuksen ulkopuolista elämää ja sen namuja.

Tässä hetkessä eläminen on vaikeaa, koska mielemme kypsyy ja tulee sokeaksi päivittäisille positiivisille asioille. Mielemme laukkaa jo monta askelta edellä ja haluaa uutta, enemmän ja lisää – ilman että nauttisimme niistä upeuksista ja onnekkuuksista mitä meillä ympärillämme jo on.

Tätä hetkeä et voi elää uudestaan. Anna mielesi rauhoittua ja nauti siitä, mitä koet juuri nyt.