Ihailemme kunnianhimoa: etsimme organisaatioihin ihmisiä, joilla on halua menestyä ja tehdä parhaansa. Kunnianhimoiset ihmiset ovat sinnikkäitä, eivät luovuta, he asettavat tavoitteensa korkealle ja tekevät kaikkensa saavuttaakseen ne.

Kunnianhimolla on myös joskus hintansa. Muutamia vuosia sitten sain itsekin tästä hyvän muistutuksen. Olin valmentamassa ison yrityksen johtoryhmää ja olimme työstämässä organisaatioon uutta strategiaa ja kirkastamassa seuraavan kolmen vuoden tavoitteita. Olin antanut valmistautumisohjeeksi johtoryhmäläisille käydä kotijoukkojensa kanssa läpi yrityksen uusia tulevaisuussuunnitelmia; organisaation viiden vuoden visiota, tavoitteita ja arvoja.

Aloittaessamme strategian läpikäyntiä, yksi organisaation johtoryhmäläisistä purskahti itkuun. Hän kuvaili kotonaan läpikäymäänsä keskustelua: hänen vaimonsa mielestä yrityksessä oli jo pitkään juhlapuheissa puhuttu läsnäolosta, tasapainosta ja perheen merkityksestä. Siis nimenomaan puhuttu. Vaimo oli ladannut täydeltä laidalta itse kokemaansa todellisuutta: hänen sanojensa mukaan yrityksessä asetettiin jatkuvasti niin kovia taloudellisia päämääriä ja tavoitteita, että he olivat kadottaneet sen mikä elämässä on arvokasta ja merkityksellistä. Tämä johtoryhmäläinen kertoi, ettei hänen vaimonsa halua lapsia hänen kanssaan: hän ei halua olla yksinhuoltajana lapselle, jonka isän ajatukset ovat koko ajan työssä. Vaimo oli kyllästynyt toteamukseen, että ’kyllä tässä muutaman kuukauden päästä sitten helpottaa, kun saamme sen ja sen kaupan ja sen ja sen projektin päätökseen’. Tuota muutamaa kuukauden päästä tapahtuvaa helpotusta hän oli odottanut jo lähes kymmenen vuotta. Tälle johtoryhmäläiselle mikään ei ollut tärkeämpää elämässä kuin saada omia lapsia. Vuosien varrella aika oli juossut, ja hän oli jättänyt lasten hankkimisen organisaation kannalta ’sopivaan’ saumaan. Hän oli odottanut sitä oikeaa hetkeä jo vuosia.

Onko onnellisuus ja tuloksenteko samaan aikaan mahdollista?

Yrityksen johtajan taloudelliseen tulokseen perustuva kunnianhimo oli vuosien saatossa ohjannut johtamaansa organisaatiota suorituskeskeisyyteen – suorittamisen oravanpyörään, jossa vain taloudellisella tuloksella oli merkitystä. Sellaiseen pyörään, jossa asetettiin aina vain kovempia ja kovempia taloudellisia tavoitteita. Hänen kunnianhimonsa oli muuttunut yhteisölliseksi suorittamiseksi, jossa kauniit puheet elämän tasapainosta jäivät paperille.

Moni yritys etsii suorittamisen oravanpyörässä juoksemiseen isompia lenkkareita. Ne eivät kuitenkaan ratkaise mitään. Tarvitaan uutta ajattelua. Merkitykselliseen työelämään ja terveeseen kunnianhimoon kuuluu elämän ja perheen tasapainon huomioonottaminen. Suomen parhaissa yrityksissä (Great Place to Work mittauksen TOP 10 yritykset) osataan johtaa samaan aikaan onnellisuutta ja taloudellista tulosta. Niissä juhlapuheet on viety käytäntöön. Voisiko taloudellinen voitto ja organisaatioiden menestys olla sittenkin seuraus työtyytyväisyydestä ja työntekijöiden perheille tuotetusta merkityksellisyydestä ja onnellisuudesta?

Osaatko johtaa omaa kunnianhimoasi?

Johtajat ovat yleensä erittäin kunnianhimoisia. Kunnianhimo on tarttuvaa. Tavoitteelliset esimiehet saavat yleensä muut mukaan. Kunnianhimoa on monenlaista. On kunnianhimoa joka edesauttaa merkityksellistä elämää, on myös kunnianhimoa joka kaventaa elämäämme.
Kumpaa kunnian HIMOA sinä omaat ja johdat?

MUISTA:
Välillä on hyvä pysähtyä ja tarkastella omaa ja perheen elämää ja tehdä onnellisuuden ja hyvinvoinnin tilinpäätös. Ota koko perhe mukaan avoimeen dialogiin yhteisistä tulevaisuuden toiveista ja tavoitteista.