Yksi meille suomalaisille tyypillisistä piirteistä on tunteiden tukahduttaminen niin arki- kuin työelämässäkin. Susanin mukaan tunteita ei tulisi paeta, koska jossakin vaiheessa ne pitää kuitenkin kohdata. Avoin reflektointi ja dialogi omista ja muiden tuntemuksista on paras väylä tunneälykkääseen toimintaan sekä inhimilliseen itsensä (ja toisten) kohtaamiseen ja hyväksymiseen.

Tunteemme ovat kehittyneet pääosin lapsuutemme aikana. Tunneälykäs osaa tunnistaa omat ja muiden tunteet ja hyväksyä ne osana inhimillistä elämää. Hän osaa havainnoida tunteiden taakse ja löytää syitä ja seurauksia niille. Tunneälykäs osaa myös erottaa tunteet ja tunteen vallassa olemisen merkityksen. Hän osaa astua ulos tunteikkaasta tilanteesta ja tarkastella asiaa ulkopuolelta ilman negatiiviseen tunnekierteeseen jämähtämistä.

Äkkipikaisena tyyppinä minulla on ollut taipumus ajautua nopeastikin tunteiden valtaan. Seurauksena on yleensä ollut tunteikas räjähtäminen itselle ja muille. Räjähtämiskohtaukset sinänsä ovat hyviä, koska silloin kohtaat tunteesi. Tapa ei kuitenkaan ole paras mahdollinen. Omat räjähdykseni aiheuttivat monesti parisuhteeseen tai työelämään liittyvissä tilanteissa automaattisen negatiivisen ajattelun kierteen, joka johti hallitsemattomaan hyökkäykseen keskustelukumppania kohtaan. Lopputuloksena oli yleensä omien sanojen katuminen jälkeenpäin.

Avain edellä mainittujen kohtausten välttämiseksi on tunnetilan hyväksyminen ja etäisyyden ottaminen. Yksi tehokas tapa siihen on Mindfulness-menetelmä. Se on hyväksyvän läsnäolon harjoittelua ja oman mielen treenaamista. Mindfulness on viime vuosina noussut erittäin tutkituksi menetelmäksi positiivisen psykologian alueella.

Hyväksyvän, tietoisen läsnäolon harjoittelu on auttanut itseäni omien tunteiden johtamisessa ja negatiivisen ajattelun hallitsemisessa. Se mahdollistaa tarvittavan sekunnin kymmenesosan enemmän aikaa itselle ”astua ulos” tilanteesta ja tarkastella omia tunteita ilman automaattista räjähtämistä. Tämä johtaa yleensä parempaan kommunikointiin ja tunneälykkäämpään vuorovaikutukseen muiden kanssa. Siten voin myös välttää loukkaamasta tahtomattani kulloistakin keskustelukumppania, mitä usein tapahtuu tunteiden vallatessa mielen. Sillä puolestaan voi olla kohtalokkaitakin seurauksia. Tunteiden vallassa sivalletut loukkaukset voivat jättää arpia, joita ei myöhemmin helpolla poisteta.

 

Kiinnostuitko tunneälystä ja mindfulnessista? www.positiivinenpsykologia.fi sivuilta lisälukemista kohdan alta löytyy akateeminen artikkelini siitä (valitettavasti vain englanniksi)

Viitteet:

David, S. 2009.  Julkaisematon luento. Emotionally intelligent coaching. Australian Psychological Society.

Goleman, D. (1998). What Makes a Leader. Harward Business review January 2000.

 

Goleman, D. (2000). Leadership That Gets Results. Harward Business reviewMarch-April 2000.

Niemiec, R. M., & D., W. (2008). Positive  Psychology at the Movies: Hogrefe & Huber publisher.